Monivaikutteinen maatalous nojaa kannattavaan perustuotantoon
Monivaikutteinen maatalous on kansainvälisen maatalous- ja kauppapolitiikan uusi trenditermi, jonka sisältö on jäänyt hämäräksi.
EU:n jäsenmaat, muista WTO-maista puhumattakaan, eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen siitä, miten maaseudun ei-kaupalliset arvot, kuin elinvoimainen maaseutuasuminen ja luonnon monimuotoisuus pitäisi ottaa huomioon kansainvälisessä politiikassa tai pitäisikö niitä ylipäätään huomioida.
WTO ajaa alas nykyisiä perusmaataloustuotantoon liittyviä tukia, mitä tilalle?
Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) tuore tutkimusraportti määrittelee monivaikutteisen maatalouden pyrkimykseksi tuottaa turvallisten
peruselintarvikkeiden lisäksi laadukkaampaa ympäristöä, lisätä tuotantoeläinten hyvinvointia, säilyttää huoltovarmuus kriisin sattuessa ja pitää maaseutu elävänä.
Ympäristönhoidossa painopiste siirtyy maatalouden haittojen ehkäisystä myönteisiin toimiin, kuten maisemanhoitoon ja lajirikkauden vaalimiseen.
Tutkija Jussi Lankoski MTTL:stä kutsuu monivaikutteisuuden tuloksia
hyödykkeiksi, joiden tuottaminen on kustannustehokkainta silloin, kun itse perusmaatalous on kannattavaa.
Hän ei usko, että maatilat eriytyisivät tuottamaan joko peruselintarvikkeita tai monivaikutteisuushyödykkeitä, mutta sekin on mahdollista.
Tuotantoon sidottua vai tuotannosta irrotettua tukea
Seuraavaksi laitos ryhtyy analysoimaan erilaisia keinoja tukea monivaikutteisuutta. Lankoski lupaa tuloksia vuoden loppuun mennessä. Kauppapoliittisesti olennaisin kysymys on, riittääkö maatalouden monivaikutteisuus valtioille perusteeksi tukea maataloutta.
Jos se riittää, pitäisikö monivaikutteisuuteen satsatun tuen olla irti ruuantuotannosta eli WTO-termein vihreän laatikon tukea vai sallitaanko myös nykymallinen
tuotantoon sidottu tuki.
Lankosken mukaan tuotannosta riippumattomat tuet eivät välttämättä yksin riitä korkean kustannustason maissa, kuten Suomessa.
- Aiomme perehtyä esimerkiksi Ranskan malliin. Siellä tila tekee valtion kanssa maaseutusopimuksen, jossa sovitaan mitä yhteiskunnan kaipaamia hyödykkeitä tila tuottaa. Sopimukseen kuuluu työllisyyskerroin. Tila saa enemmän tukea, jos se työllistää lisää ihmisiä, Lankoski kertoo.
FF-IA
5.5.2000
Kotimaa -sivulle
|