Työryhmä:
Myös sähköiselle julkaisutoiminnalle tallettamisvelvollisuus
Vapaakappalelain uudistamista selvittänyt työryhmä esittää lain soveltamisalueen laajentamista myös sähköiseen julkaisutoimintaan.Nyt voimassaolevan vapaakappalelain nojalla talletetaan lakisääteisesti painotuotteet ja kuva- ja äänitallenteet eräisiin lähinnä yliopistokirjastoihin, joissa ne ovat tutkimuksen ja muiden tarvitsijoiden käytössä. Vapaakappalelainsäädäntö on siten keskeinen osa kansallisen henkisen kulttuuriperinnön säilyttämisjärjestelmää.
Työryhmä esittää, että tallettamisvelvollisuutta laajennetaan koskemaan painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden lisäksi myös sähköistä julkaisutoimintaa.
Ehdotus kattaa sekä tekniset tallenteet, kuten CD-ROM ja DVD-levyt, että verkkojulkaisut, joilla tarkoitetaan kaikkia avoimien tietoverkkojen välittämiä aineistoja. Verkossa vapaasti käytettävissä olevan aineiston keräisi Helsingin yliopiston kirjasto tai sen valtuuttama taho automaattisella keruuohjelmalla.
Käyttörajoitusten alaiset verkkojulkaisut joutuisi luovuttamaan julkaisija. Elektronisten julkaisujen käyttöä säätelisivät tekijänoikeussäädökset.
Työryhmä esittää, että asiakkailla olisi vapaakappalekirjastoissa aineiston katseluoikeus vain tarkoitukseen varatuilla työasemilla, joilta laiton kopiointi on estetty.
Perinteisen painetun vapaakappaleaineiston osalta luovutettavien kappaleiden lukumäärää ehdotetaan joiltain osin vähennettäväksi. Sijoituskirjastot säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta Eduskunnan kirjastoa, jonka painotuotteita koskeva vapaakappaleoikeus siirtyisi Joensuun yliopiston kirjastolle.
Uudistuksen aiheuttamat kustannukset olisivat vuositasolla noin 2-3,5 miljoonaa markkaa.
Työryhmä on tarkastellut myös digitaalisen aineiston sijoituspaikkaan liittyviä periaatteellisia näkökohtia. Koska vapaakappaleiden luovuttamista valvovana viranomaisena toimii Helsingin yliopiston kirjasto, olisi tarkoituksenmukaisinta sijoittaa elektronisen aineiston vapaakappaleisiin liittyvä toiminta samaan yhteyteen kuin muukin vapaakappaleisiin liittyvä viranomaistoiminta.
Työryhmä ehdottaa lisäksi radio- ja tv-aineistojen pitkäaikaissäilytyksen järjestämistä lakisääteisesti. Tutkimuksen tarpeisiin näistä aineistoista tulisi arkistoida 20-30 prosenttia. Arkistoinnista vastaisi Helsingin yliopiston kirjasto, joka tapauskohtaisesti voisi siirtää tehtävän radio- ja televisiotoiminnan harjoittajalle.
IA
5.5.2000
