Ajan suunnassa lyhyesti
GTK:ssa tutkittu kivipaloja 250 kilometrin syvyydestä
Geologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu yksityiskohtaisesti maankuoren alta, peräti 250 kilometrin syvyydestä nousseita harvinaisia timanttinäytteitä.
Ne ovat peräisin Itä-Suomen timanttipitoisista kimberliiteistä, ja ovat aikanaan nousseet maankuoren alaisesta manttelista pinnalle kimberliittipurkausten mukana.
Ksenoliiteiksi kutsutuille näytteille on tehty petrologisia, mineraalikemiallisia ja isotooppigeologisia määrityksiä, joita on täydennetty saksalaisen Heidelbergin yliopiston ja amerikkalaisen Woodsholen tutkimuslaitoksen kanssa.
- Kyse on hyvin ainutlaatuisista näytteistä. Ne ovat ensimmäiset näin syvältä saadut näytteet koko Fennoskandian kilveltä, totesi geologi Petri Peltonen. Hän esitelmöi aiheesta Litosfääri 2000 -asiantuntijakokouksessa torstaina Espoossa.
Tutkimukset tarkentavat kuvaa maankuoren ja sen alaisen litosfäärisen manttelin rakenteesta. Tämä mantteli on rakenteeltaan kerroksellinen ja monimutkaisempi kuin tähän asti on ajateltu.
Hiilen olomuoto noissa syvyyksissä on timantti. Siksi tämä tutkimus auttaa ymmärtämään myös timanttien syntyä sekä edesauttaa niiden etsimistä.
Suomessa maankuori on noin 50 kilometriä paksu. Sen alla on vielä litosfäärinen vaippa, joka on kuoren kiviä selvästi tiheämpää ainetta.
Lämpötila tämän kuoren alaosassa on noin 500 astetta, mutta kasvaa mentäessä kuoren vaippaan ja saavuttaa siellä lopulta hyvin korkean tason.
Litosfäärin lämpötila eri kerroksissa tutkimukselle tärkeää tietoa, sillä lähes kaikki maapallon sisäiset prosessit, kuten laattojen liikkeet, maanjäristykset ja tulivuorten toiminta ovat planeetan sisäisen lämmön aiheuttamia.
Uudet tutkimustulokset osoittavat dosentti Ilmo Kukkosen mukaan Suomen sijaitsevan erittäin tukevalla kallioperällä, jolla on poikkeuksellisen syvät juuret.
Tutkijoiden tekijänoikeudet tutkittaviksi
Suomen Akatemia aikoo tutkituttaa, mitkä oikeudet tutkijoilla on työnsä tuloksiin ja niiden kaupalliseen hyödyntämiseen. Akatemia on varannut tarkoitukseen kymmenen miljoonaa markkaa vuosiksi 2001-2004. Varat jaetaan marraskuussa alkavan haun perusteella.
Selvyyttä kaivataan sekä varsinaisiin tekijänoikeuksiin että tavaramerkki-, toiminimi-, patentti- ja mallioikeuksiin. Asialle aiotaan panna oikeustieteilijöiden lisäksi mm. tekniikan, taloustieteen ja kansainvälisen politiikan asiantuntijat.
Tähän asti tutkijoiden oikeudet on voitu tulkita Suomen lainsäädännön mukaan. Kansainvälisen kaupan vapautuminen on nyt nostanut joillakin aloilla oikeuksien arvon pilviin. Samalla patenttijärjestelmät ovat kansainvälistyneet ja tietotekniikan kehitys on mullistanut tiedonkulkua.
Taisteluristeilijä Scharnhorstin hylky löytyi Barentsinmerellä
Toisen maailmansodan aikana Barentsin mereen upotetun saksalaisen taisteluristeilijän Scharnhorstin hylky on paikallistettu Barentsin merellä. Hylky makaa 300 metrin syvyydessä noin sata merimailia koilliseen Norjan pohjoiskärjestä Nordkappista.
Suurten saksalaisten taistelualusten hylyistä Scharnhorstin jäännösten sijainti pysyi pisimpään arvoituksena.
Liittoutuneiden sota-alukset upottivat 38 000-tonnisen saksalaisaluksen tapaninpäivänä vuonna 1943 brittiläisen HMS Duke of Yorkin johdolla. Aluksen liki 2 000-henkisestä miehistöstä pelastui vain 36 ihmistä.
Scharnhorst joutui taisteluun kovassa myrskyssä matkalla Pohjois-Norjassa sijaitsevaan tukikohtaansa Langfjordiin yritettyään sitä ennen tuloksetta hyökätä Muurmanskiin matkanneen liittoutuneiden saattueen kimppuun.
Hylyn löysi retkikunta, johon kuului Norjan merivoimien ja maan puolustusvoimien tutkimuslaitoksen väkeä.
Saksan viranomaisille on ilmoitettu löydöstä. Saksa myös päättää hylyn kohtalosta. Hylyn etsintäoperaation tallensi Norjan television NRK:n kuvausryhmä.
Kovakuoriaisten työt syynissä Puolangan myrskytuhoalueella
Puolangan Katajasuolla ja Pitämänkankaalla on aloitettu kesällä tutkimus, jolla pyritään selvittämään kovakuoriaisten aiheuttamia vahinkoja myrskytuhoalueiden ympäristössä. Alustavan seurannan ovat aloittaneet Metsähallitus ja Oulun yliopiston eläinmuseo.
Katajasuon alueella myrsky kaatoi kesällä 1997 noin viisi hehtaaria kuusikkoa, josta korjattiin puut pois noin kolmasosalta alueelta. Katajasuon alue on tällä hetkellä lähes läpipääsemätön runkoröykkiö.
Pitämäkankaan tutkimusalue syntyi vuonna 1999, kun raju tuuli kaatoi noin 1000 runkoa männikköä. Metsähallituksen päätöksellä rungot jätettiin paikalleen metsään.
Tutkimuksen tavoitteena on seurata kovakuoriaisyhteisön kehittymistä myrskytuhoalueella. Ensisijaisesti seurataan sitä, ilmestyykö alueelle ns. vanhojen metsien järeämmän puuston lajeja.
Samalla saadaan tietoa alueen peruslajistosta sekä siitä, minkälaisia määriä puuta pitäisi metsiin jättää, jotta lajiston monimuotoisuus turvattaisiin.
Koeputkivauva tehtiin parantamaan sisarensa
Yhdysvaltalainen pariskunta käytti geenitestejä saadakseen koeputkilapsen, jolla olisi juuri sellaiset solut, joiden avulla voitaisiin parantaa pariskunnan 6-vuotias tytär, kirjoitti Washington Post -lehti tiistaina.
Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun alkiot on testattu ennen kuin yksi niistä sijoitettiin äidin kohtuun yrityksenä pelastaa toisen lapsen elämä.
Koeputkilapsi Adam syntyi Denverissä elokuun 29. päivänä. Lääkärit ottivat soluja Adamin napanuorasta ja sijoittivat solut syyskuun 26. päivä Adamin sisaren Mollyn verenkiertojärjestelmään. Toimenpide on kivuton.
Tyttöä hoidetaan sairaalassa ja noin viikon sisällä selviää, oliko toimenpide onnistunut. Lääkärien mukaan kyseessä on sekä lupaava että huolestuttava ennakkotapaus.
Asiantuntijat sanovat, että geeniteknologia alkion solujen kohdalla voi tuottaa parannuskeinoja ennen parantumattomina pidettyihin tauteihin.
Molly sairastaa perinnöllistä luuydintautia, jota ei voi parantaa ilman kuvatunlaista toimenpidettä. Lääkärien mukaan Mollylla on nyt noin 90 prosenttia paremmat mahdollisuudet parantua taudista.
Tulevaisuudessa vanhemmat ehkä voivat vaikuttaa lastensa kohtaloon vähän samaan tapaan kuin nykyisin valitsemme autoomme lisävarusteita, sanoo Minnesotan yliopiston bioetiikkakeskuksen johtaja Jeffrey Kahn.
Kleopatran käsialanäyte löytynyt
Hiljattain julkaistusta, Berliinin egyptiläisen museon kokoelmiin kuuluvasta kreikankielisestä papyruksesta on paljastunut antiikin kuuluisimman naisen Kleopatran omakätinen "allekirjoitus".
Asiakirja on päivätty vain muutamaa vuotta ennen Aktiumin taistelua, jossa Octavianus, tuleva Rooman keisari Augustus, voitti Kleopatran ja Marcus Antoniuksen laivaston ja liitti Egyptin Rooman valtakuntaan.
Hollantilainen tutkija Peter Van Minnen on osoittanut, että teksti on kuninkaallinen asetus, jolla kuuluisa Kleopatra VII myönsi huomattavat vero- ja tullivapaudet roomalaiselle virkamiehelle vuonna 33 eKr.
- Asiakirjan tekee erityisen kiinnostavaksi se, että tekstin loppuun on kirjoitettu toisella käsialalla kreikaksi "näin tapahtukoon", jolla Kleopatra itse vahvisti asiakirjan.
Näin kertoo tutkija Erja Salmenkivi Helsingin yliopiston klassisen filologian laitokselta.
Vastaavanlaisia alkuperäisiä hallitsijan vahvistamia asiakirjoja tunnetaan Salmenkiven mukaan vain muutama. Historiallisesti merkittävän dokumentin uusi editio julkaistaan vielä tämän vuoden aikana.
Koonnut: IA
6.10.2000
