Itä-Euroopan voimakolmikko imee ulkomaisia sijoituksia
Kun kommunismi luhistui Itä-Euroopassa, alueella viriteltiin toiveikkaita odotuksia markkinatalouden tuomasta kukoistuksesta. Asiantuntijapiireissä etenkin Puolan, Tshekin ja Unkarin arveltiin korjaavan suhteellisen nopeasti talousuudistusten hyötyjä.Nämä kolme Itä-Euroopan taloustiikeriä eivät kuitenkaan ole menestyneet niin hyvin kuin toiveikkaimmat olettivat. Etenkin Tshekin taloudelle viime vuodet ovat olleet melkoista tuskaa devalvaatiokriisin ja takkuilevien uudistusten vuoksi.
Puolassa ja Unkarissa eletään juuri nyt vahvaa nousukautta, joskaan ei ilman pelkoja ylikuumenemisesta ja inflaation ryöpsähtämisestä.
Vaikeuksien keskelläkin Puola, Tshekki ja Unkari ovat kuitenkin pitäneet asemansa Itä-Euroopan taloudellisessa ykköskastissa.
Tämä näkyy selvästi, kun tarkastellaan suorien sijoitusten virtoja entisiin kommunistimaihin. Itä-Euroopan voimakolmikko kahmii, Venäjän ohella, pääosan kansainvälisten yritysten alueelle tekemistä satsauksista.
YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTAD:n tuoreen investointiraportin mukaan Itä-Eurooppa imi viime vuonna suoria sijoituksia runsaan 21 miljardin dollarin edestä. Tästä
Puola kahmi kolmanneksen eli yli seitsemän miljardia dollaria. Tshekki ylti runsaaseen viiteen ja Unkari lähes kahteen miljardiin dollariin.
Näitä kolmea selvästi suurempi, mutta taloudellisesti ja poliittisesti epävakaampi Venäjä houkutteli suoria sijoituksia vajaan kolmen miljardin dollarin edestä.
Valtaosa Itä-Eurooppaan suuntautuvista suorista sijoituksista tulee suurista EU-maista. Vanhan mantereen ulkopuolelta Itä-Eurooppaan on virrannut eniten rahaa Yhdysvalloista.
Unkari imenyt hyvin sijoituksia
Sijoitusvirrat Itä-Eurooppaan ovat kasvaneet rajusti kommunismin jälkeisinä vuosina, vaikka summat jäävät edelleenkin varsin laihoiksi kansainvälisessä vertailussa.
Viime vuonna alueen tehtyjen suorien sijoitusten arvo kohosi 110 miljardin dollarin tietämille, kun kymmenen vuotta takaperin sijoituskanta jäi vaivaiseen kolmeen miljardiin dollariin.
Sijoituskannasta Puola kahmi runsaan neljänneksen eli 30 miljardia dollaria, kun Unkari ylti 19:ään ja Tshekki 16 miljardiin. Venäjän keräämä sijoituskanta liikkui 17 miljardissa dollarissa.
Itä-Euroopan voimakolmikosta etenkin Unkari on ollut kommunismin jälkeisinä vuosina sijoittajien suosiossa. Maahan virrannut suorien sijoitusten arvo kohoaa 2 000 dollariin asukasta kohti laskettuna. Vastaavalle tasolle ei pääse yksikään toinen Itä-Euroopan maa.
Maailman 50 suurimmasta yrityksestä peräti 35:llä on Unkarissa tytäryhtiö. Ulkomainen raha ruokkiikin merkittävästi Unkarin taloutta, sillä yli kolmannes maan bruttokansantuotteesta syntyy ulkomaalaisten omistamien yrityksen toimesta.
Syyt siihen, miksi kansainväliset sijoittajat ovat syytäneet varojaan Unkariin, liittyvät uudistushenkiseen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vakauteen.
Valtionyrityksiä yksityistäessä unkarilaiset suhtautuivat alusta pitäen myönteisesti ulkomaalaisomistukseen, ja maassa luotiin erilaisia veroporkkanoita kansainvälisten sijoitusten houkuttelemiseksi.
Unkarin teollisuuden aloista etenkin matkaviestintä, elektroniikka, energia ja autojen valmistus ovat haalineet suuria ulkomaisia investointeja.
Puolassa odottavat laajat markkinat
Viime aikoina sijoitusvirtojen vyöry Unkariin on hiukan vaimentunut. Pääsyynä tähän on se, että suurimmat yksityistämishankkeet on saatettu maassa loppuun. Unkarin ohella Puola imee hanakasti suoria sijoituksia.
Vuodesta 1990 suorat sijoitukset Puolaan ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja kokonaismäärissä mitattuna maa onkin Itä-Euroopan suosituin sijoituskohde.
Ulkomaisia yrityksiä houkuttelevat Puolassa ennen kaikkea laajat markkinat. Suurimmat ulkomaiset investoinnit ovat tehneet auto- ja energiayhtiöt sekä pankit.
Taloustilanne Puolassa on epävakaampi kuin Unkarissa, etenkin jos hintapaineita ei saada kuriin. Suorilla sijoituksilla on Puolalle korvaamaton merkitys, koska niiden avulla voidaan hallita ammottavaa vaihtotaseen vajetta.
Itä-Euroopan voimakolmikosta Tshekkiin kohdistui suurimmat odotukset 1990-luvun alussa, olihan se vauras teollisuusmaa ennen toista maailmansotaa.
Kovan linjan kommunistikomento jätti kuitenkin Tshekkiin jälkensä, mikä heijastui väärinkäytöksinä viime vuosikymmenen yksityistämishankkeissa.
Talousuudistuksissa Tshekki jää jälkeen Puolasta ja Unkarista. Asiantuntijoita huolettaa tällä hetkellä etenkin maan pankkisektorin heikko tila.
Selvistä riskeistä huolimatta kuitenkin myös Tshekkiin virtaa jatkuvasti ulkomaisia sijoituksia. Etenkin matkaviestintä, pankkiala sekä öljy-, panimo- ja paperiteollisuus kahmivat Tshekissä ulkomaisia investointeja.
Julkilausumien perusteella suorien sijoitusten houkutteleminen on yksi maan hallituksen tärkeistä tavoitteista siinä kuin yleisen talouskehityksen vakauttaminenkin.
STT-MH
6.10.2000
