Talvivalkosipuli antaa tujun säväyksen
Tujua makua hakevan kotipuutarhurin kannattaa sujauttaa kynsilaukat nyt maahan. Suomessa viljellään neljää valkosipulikantaa, joista osa istutetaan syksyllä, osa keväällä.Syksyllä istutettavista kasvaa keväisiä kookkaampia ja voimakkaampia, kertoo valkosipulinviljelijä Juha Sohlman Siuntiosta. Hän on myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) valkosipulijaoksen puheenjohtaja.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) laskee, että viime vuonna valkosipulia viljeli ammattimaisesti karvan yli 200 tuottajaa. Viljelykset ovat kuitenkin pääosin pieniä, sillä kaikkiaan kynsilaukkaa kasvoi vain 25 hehtaarilla. Satoa ne antoivat noin 46 tonnia.
Kotimaiset valkosipulit myydään yleensä tuoreina ja varsineen toreilla, markkinoilla ja isompien ruokakauppojen kautta. Kappalehinta vaihtelee kahdesta kuuteen markkaan, joten kilohinta voi nousta reippaastikin yli 60 markan.
Toisaalta viljely on käsityövaltaista ja siihen palaa Sohlmanin mukaan runsaasti työtunteja. Lisäaikaa menee kauppakunnostukseen, sillä varsinkin torimyyntiin menevät sipulit usein letitetään.
Valkosipuli ei nauti EU:n vihannestukea, vaan sen viljelyyn voi saada ainoastaan maatalouden ympäristötukea. Viime keväänä viljelyyn hyväksyttiin ensimmäinen rikkakasvien torjunta-aine. Valkosipulia uhkaavat keltasipulin taudit, mutta tuholaisia sillä ei Suomessa juuri ole.
Laukka säilyy vuoden
Talvivalkosipulin sato kerätään yleensä heinäkuussa ja keväällä istutetun elokuun puolivälin jälkeen. Sohlmanin mukaan laukat on nostettava raakana ennen tuleentumista, mutta se ei huononna niiden säilyvyyttä.
- Kotimaiset valkosipulit ovat ulkomaisia mehukkaampia ja säilyvät siksi hyvin kevättalveen. Ne eivät häviä tyhjiksi kynsiksi, kuten tuontisipulit tahtovat tehdä. Ulkomaiset voivat olla ylivuotisia, sillä kahta vuotta valkosipuli ei kestä, Sohlman kertoo.
Keittiön puolella Sohlmanin oma suosikkisovellus on silputa keväällä valkosipulin varsia ruisleivän päälle. Herkkua on myös uunikala, jonka vatsa on täytetty varsineen silputulla kokonaisella, tuoreella valkosipulilla.
Suomalaiset lämpenivät valkosipulille 90-luvun aikana, jolloin kotikulutus tuplaantui. AC Nielsenin talouspaneelin mukaan kotitaloudet ostivat viime vuonna ruokakaupoista jo 550 000 kiloa valkosipulia. Vuonna 1997 valkosipulia tuotiin noin 950 tonnia ja vietiin 23 tonnia.
Kokonaiskulutus oli reippaat 180 grammaa henkeä päälle, eli noin kolme valkosipulia. Tiedossa toki on, että kulutus jakautuu rajusti himokäyttäjien ja absolutistien välille.
Valkosipuli alentaa kolesterolia vain hetkeksi
Valkosipuli saattaa alentaa pahana tunnetun LDL-kolesterolin ja seerumin triglyseridien pitoisuudet muutamaksi kuukaudeksi, mutta pitempikestoista vaikutusta kynsilaukalla ei näytä olevan sydäntautien torjunnassa, todetaan tuoreessa amerikkalaisen Agency for Healthcare Research and Quality -tutkimuslaitoksen raportissa.
Tutkijat eivät myöskään ole havainneet valkosipulin olevan hyödyksi verenpaineen tai diabeteksen torjunnassa.
Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa on vielä epäselvää olisiko valkosipulikynsien pureskelusta apua joidenkin syöpien ehkäisijänä.
FF-IA
6.10.2000
