Yrittäjyyshanketta vetävä Annukka Lehtonen:
Yrittäjyyden tiellä paljon esteitä
Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden alussa käynnistämä yrittäjyyshanke jatkuu ensi vuoden loppuun. Hanke on jo poikinut monia konkreettisia toimia. Hankkeen vetäjä, neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen sanoo yrittäjyyden tiellä olevan paljon esteitä, joita projektilla raivataan.Yrittäjyyshankkeen tavoitteena on uusien yritysten perustaminen sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen.
Kaksivuotinen yrittäjyyshanke toteutetaan eri hallinnonalojen yhteistyönä. Mukana on yhdeksän ministeriötä sekä Kuntaliitto. Alueelliset TE-keskukset ovat myös vahvasti hankkeessa mukana.
- Keskeisenä tavoitteena on saada Suomeen uusia yrityksiä. Hankkeen puitteissa kasvatetaan yritysten kilpailukykyä, Lehtonen sanoo.
- Yritysten nettomääräinen kasvu on tärkeää. Koska Suomen yrityksistä 99 prosenttia kuuluu PK-sektoriin, toimet kohdistuvat ensisijaisesti sinne. Hanke ulottuu kuitenkin kaikkiin yrityksiin, hän jatkaa.
Viisi kokonaisuutta
Yrittäjyyshankkeessa tarkastellaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti. Hanke on jaettu viiteen osakokonaisuuteen, jotka liittyvät yritysmaailmassa vallalla olevaan elinkaariajatteluun.
Markkinoinnin osalta pyritään edistämään markkinoille pääsyä ja markkinoinnin toimivuutta. Erityistä painoa on annettu julkisten hankintojen kilpailuttamiseen liittyville kysymyksille sekä sosiaali- ja terveyspalveluille.
- Markkinoinnin tehostamisessa olisi paljon työsarkaa. Terveyspalveluista vain yksi prosentti on toistaiseksi yksityissektorilla, Lehtonen toteaa.
Yrittäjäksi ryhtymiseen rohkaisevassa osakokonaisuudessa tarkastelussa ovat koulutusjärjestelmän rooli, yrittäjämyönteisyyden ja -aktiivisuuden lisääminen sekä yrittäjyyden kokeilun helpottaminen.
Edelleen hankkeessa on paneuduttu yrittäjäksi ryhtymisen helpottamiseen ja yrityksen kriittisiin ensimmäisiin vuosiin. Tavoitteena on turhien yrityskuolemien vähentäminen muun muassa liiketoimintaosaamista- ja koulutusta kehittämällä sekä yritystoiminnan hallinnollisia ja muita rasitteita keventämällä.
Yrityksen kasvuun liittyvässä osiossa kannustetaan erilaisin toimenpitein yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Yli 100 toimenpidettä
Hankkeessa käynnistetään ja toteutetaan juoksevasti konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden ja yrittäjyystoiminnan vauhdittamiseksi.
Eri hallinnonalojen yhteistyönä laaditussa projektisuunnitelmassa on yhteensä yli 100 toimenpidettä. Suunnitteilla on esimerkiksi toimia hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja julkisen palvelutuotannon avaamiseksi kilpailulle.
Yrittäjyyden perusongelmat on Suomessa tunnistettu jo pitkään. Byrokratian ja yleisen hallintokulttuurin raskaus on nähty yrittämisen kasvua hidastavina tekijöinä. Annukka Lehtosen mukaan yrittäjien asema on Suomessa kuitenkin verraten hyvä ja kansainvälisen vertailun kestävä.
- Sveitsissä toimivan World Business Forumin tutkimuksen perusteella Suomi on tällä hetkellä maailman kilpailukykyisin maa. Yrittäjät ovat usein peruskriittisiä, ja kukapa veroja haluaisi maksaa, Lehtonen huomauttaa.
Alueiden erot huomioitu
Yrittäjyyshankkeen toimeenpanossa korostetaan alueellista panosta. Etenkin viidellätoista TE-keskuksella on keskeinen rooli hankkeen toteuttamisessa. Ne laativat alueilleen omat yrittäjyysohjelmat sekä käynnistävät eri aiheita koskevia kokeiluhankkeita.
Oleellinen osa hanketta ovat myös alueelliset yrittäjyyspäivät. Viimeksi Turussa 25. syyskuuta pidetyillä yrittäjyyspäivillä kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) kaipaili ennakkoluulottomia, visionäärisiä ja rohkeita yrittäjiä.
- Tilastot kuitenkin osoittavat, että mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä harvemmin hän Suomessa päätyy yrittäjäksi, Mönkäre totesi.
Yrittäjyyshankkeen toteuttamisessa hän piti keskeisenä vuorovaikutusta yrittäjien ja yritysten kanssa.
Monia toimia jo tehty
Yrittäjyyshanke on toteutunut käytännössä jo useina konkreettisina toimenpiteinä. Merkittävää on esimerkiksi RAY:n avustusten uudelleensuuntaaminen niin, että yksityisten yritysten markkinaosuus tulee lisääntymään.
Yritystukilainsäädäntöä on uudistettu tavoitteena selkeyttäminen ja tukien käytön valvonnan tehostaminen.
Heinäkuun alussa pienyrittäjien sosiaaliturvamaksua alennettiin 0,40 prosenttiyksikköä eli 3,60 prosenttiin palkoista.
Budjettiriihessä päätettiin elinkeinoharjoittajalle antaa oikeus vähentää työmatkasta aiheutuvat kustannukset saman tasoisina kuin työnantajalla on oikeus korvata ne palkansaajille. Vaikeavammaisia yrittäjiä koskien tehtiin päätös jatkaa vuodella arvonlisäverotuksessa myönnettävää veronhuojennusta.
Tämän vuoden alussa on tuotteistettu pk-yrityksen kansainvälistymisvalmiuksien analysointi- ja kehittämisohjelma Globaali, jolla autetaan kansainvälisiä toimintojaan aloittavaa tai niitä laajentavaa pk-yritystä selvittämällä ja arvioimalla yrityksen kansainvälistymisvalmiuksia.
Yrittäjyyshankkeen puitteissa on saatu aikaan paljon myönteistä kehitystä. Lehtosen mukaan paljon on kuitenkin vielä tehtävissä yrittäjien aseman parantamiseksi.
- Projektisuunnitelma elää koko ajan, ja olemme avoimia uusille ideoille. Maailma ei ole valmis, Lehtonen sanoo.
MIKKO LAITINEN
6.10.2000
