Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Pörssiosakkeista 46,5 prosenttia ulkomaisessa omistuksessa
Ulkomaisen omistuksen osuus Helsingin pörssissä noteeratuista osakkeista nousi syyskuun lopussa 71,2 prosenttiin. Kaikista pörssiosakkeista ulkomaisessa omistuksessa oli Arvopaperikeskuksen torstaina julkistamien tietojen mukaan kuun lopussa 46,5 prosenttia.
Ulkomaisen omistuksen osuus pörssin markkina-arvosta kasvoi syyskuussa 0,6 prosenttiyksikköä ja osakkeista 0,3 prosenttiyksikköä.
Helsingin pörssin markkina-arvo laski syyskuussa 339,9 miljardista eurosta 315,9 miljardiin euroon. Ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden markkina-arvo laski samaan aikaan 236,6 miljardista eurosta 224,9 miljardiin euroon.
Vuositasolla ulkomaisen omistuksen osuus kaikista pörssiosakkeista kasvoi 9,9 prosenttiyksikköä ja pörssin kapitalisaatiosta 14,7 prosenttiyksikköä. Koko pörssin markkina-arvo kasvoi viime vuoden syyskuusta 124,9 miljardia euroa ja ulkomaisen omistuksen arvo 117 miljardia euroa.
Suurimman pörssiyhtiön Nokian osakkeista 88,9 prosenttia oli syyskuun lopussa ulkomaisessa omistuksessa. Osuus kasvoi hieman elokuusta. Viime vuoden syyskuusta Nokian ulkomainen omistus lisääntyi 9,5 prosenttiyksikköä.
Yhteensä 16 noteeratun yhtiön omistus oli syyskuun lopussa ulkomailla, kun Talentumin osake-enemmistö siirtyi syyskuussa ulkomaiseen omistukseen. Ulkomaisen omistuksen osuus Talentumissa nousi 49,9 prosentista 50,1 prosenttiin. Vuosi sitten ulkomaisessa omistuksessa oli 13 yhtiötä.
Stora Enson ulkomainen omistus nousi syyskuun lopussa 72,6 prosenttiin, Se kasvoi 5,8 prosenttiyksikköä syyskuussa. Telestestä ulkomaisessa omistuksessa oli 66,3 prosenttia, Tietoenatorista 57,3 prosenttia, UPM-Kymmenestä 55,1 prosenttia ja Amerista 51,8 prosenttia.
Toiseksi suurimman pörssiyhtiön Soneran ulkomainen omistus laski syyskuussa 0,4 prosenttiyksikköä 34,2 prosenttiin. Elisa Communicationsin ulkomainen omistus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä 29,2 prosenttiin. Sammon ulkomainen omistus kasvoi hieman ja nousi 48,2 prosenttiin.
Nokian pörssiarvo oli syyskuun lopussa 215,3 miljardia euroa eli 68,2 prosenttia koko Helsingin pörssin markkina-arvosta. Siitä ulkomaisen omistuksen osuus oli 191,3 miljardia euroa.
Soneran pörssiarvo oli 21,4 miljardia euroa, Stora Enson 8,8 miljardia euroa, UPM-Kymmenen 7,5 miljardia euroa, Elisa Communicationsin 5,1 miljardia euroa, Nordic Baltic Holdingin 4,5 miljardia euroa ja Sammon sekä Fortumin 3,3 miljardia euroa.
Pienpanimot mukaan pulloyhteistyöhön
Pienpanimoille tarjotaan mahdollisuus liittyä mukaan pullojen kierrätysyhteistyöhön. Alan liitot ovat sopineet periaatteista, joka antaa pienpanimoille mahdollisuuden ostaa joka uusia tai jo käytössä olevia pulloja sekä teettää näiden keräily- ja pesutyöt muilla yhteistyössä mukana olevilla yrityksillä.
Käytännössä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ja Suomen Pienpanimoliiton sopimuksen arvioidaan laajentavan pienpanimoiden pakkausvalikoimaa ja vähentävän myös niiden investointitarvetta.
Periaatesopimuksen mukaan 17 Pienpanimoliiton jäsenyritystä voivat vuosittain ostaa käyttöönsä yhteensä 1,5 miljoonaa uutta 0,33 litran olutpulloa. Vaihtoehtoisesti pienpanimot voivat ostaa jo kierrossa olevia pulloja.
Käytettyjen pullojen keräily- ja pesutyön pienpanimot voivat hoitaa joko itse tai teettää työt muilla yrityksillä.
Kierrätyspullojen käyttö ei sopimuksen mukaan estä pienpanimoita käyttämästä myös muita pakkausvaihtoehtoja. Liittymismaksuna pienpanimot joutuvat maksamaan pullotusmäärään perustuvan maksun.
Alle 50 000 litraa pullottavat yritykset maksavat alimman tuhannen markan liittymismaksun, ja esimerkiksi miljoona litraa tai enemmän pullottavilla yrityksillä maksu on korkein eli 100 000 markkaa.
Ruokakaupat lisäsivät edelleen sunnuntaimyyntiään
Ruokakaupat lisäsivät viime kesänä edelleen hieman sunnuntaiaukioloaan. Sen sijaan erikoistavarakaupassa suunta oli päinvastainen. Tiedot käyvät ilmi Kaupan keskusliiton Suomen Gallup Markkinatutkimuksella teettämästä selvityksestä.
Tutkimuksen mukaan kesän sunnuntaiaukioloa hyödynsi noin 2 400 päivittäistavarakauppaa. Tämä on noin 70 prosenttia alan kaupoista. Kesällä 1999 luku oli 65 prosenttia. Sataan prosenttiin yllettiin kaupan suurimmissa yksiköissä.
Kuluttajat asioivat kaupassa sunnuntaisin suunnilleen samaan tahtiin kuin vuotta aiemmin. Nyt puhkaistiin 80 prosentin raja, kun vuotta aiemmin jäätiin vielä niukasti sen alle.
Yösähkön pelisääntöjä halutaan selkiyttää
Energiamarkkinoita valvova Energiamarkkinavirasto EMV haluaa saada nykyistä selkeämmät pelisäännöt muun muassa yösähkön kauppaan.
Yösähköä myydään muuta sähköä halvempana, mutta kuluttajan hyöty voi huveta siihen, että sähkön jakelusta vastaavan verkkoyhtiön yöaika on jotakin muuta kuin sähkönmyyjän. Hinnoittelussa toimitaan jakelu- eli verkkoyhtiön kellon mukaan.
EMV:lle selvityksen tehnyt VTT Energia esitti aikanaan yhtenä vaihtoehtona kaikille yhteisiä aikavyöhykkeitä, mutta virasto katsoo, että paikallisesti voi edelleenkin olla tarvetta esimerkiksi ohjata sähkön käyttöä ja näin myös paikallisesti vaihtelevia aikoja tarvitaan.
Viraston mukaan sähkökaupan toimivuutta voidaankin lisätä, kun paikallisten aikojen lisäksi käyttöön otettaisiin valtakunnalliset aikavyöhykkeet eli yhtenäiset kellonajat tiettyihin perusmittauspalveluihin. Eroja on ollut myös kesä- ja talviajassa.
Virasto on tehnyt aloitteen kauppa- ja teollisuusministeriölle nykysääntöjen muuttamiseksi.
Ministeriön energiamarkkinoihin erikoistuneet virkamiehet eivät olleet tiistaina tavoitettavissa kertoakseen, onko muutos tarkoitus toteuttaa ja millä aikataululla. Muutos kuuluu ministeriön toimivaltaan.
Polarcup aloittaa biohajoavien pakkausten valmistuksen
Polarcup EarthShell aloittaa biohajoavien elintarvikepakkausten valmistuksen ensi kesänä Saksassa.
Huhtamäki Van Leer -konserniin kuuluvan Polarcupin ja yhdysvaltalaisen EarthShellin yhteisyrityksen tuotanto alkaa kuumien ja kylmien tuotteiden käyttöön tarkoitetulla avattavalla voileipärasialla, ja myöhemmin valikoimaan on tarkoitus ottaa myös kuppeja, lautasia ja kulhoja sekä muita tarjoilutarvikkeita.
Huhtamäen Göttingenissä sijaitseva tuotantolaitos valittiin biohajoavien astioiden pilottituotantoa varten keskeisen sijainnin ja ammattitaitoisen työvoiman takia.
Euroopan lisäksi biohajoavia astioita on tarkoitus markkinoida myös Aasiaan ja Oseaniaan. Ensimmäisen biohajoavien astioiden pilottituotantolinjan kustannukset ovat noin 4-5 miljoonaa euroa, ja niistä vastaa EarthShell.
Yhteisyrityksen tiedotteen mukaan Polarcup EarthShellin tarjoiluastiat noudattavat tiukkoja säädöksiä, joita EU edellyttää biohajoavilta tuotteilta. Astioiden raaka-aineina käytetään mm. kalkkikiveä, tärkkiä ja luonnonkuituja, ja tuotteet hajoavat mm. kompostiolosuhteissa.
Huhtamäki aikoo ostaa amerikkalaisen pakkausyrityksen
Huhtamäki Van Leer aikoo ostaa yhdysvaltalaisen muovisia elintarvikepakkauksia valmistavan yrityksen noin 1,2 miljardin markalla.
Huhtamäki ja Packaging Resources Incorporated ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen kaupasta, joka vaatii Yhdysvaltain kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Huhtamäki Van Leer on jo nyt markkinajohtaja jäätelöpakkausten valmistajana Pohjois-Amerikassa.
PRI:n liikevaihto oli viime vuonna noin 146 miljoonaa dollaria eli noin 982 miljoonaa markkaa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lake Forestissa Illinoisissa, ja sillä on neljä tuotantolaitosta eri puolilla Yhdysvaltoja.
PRI työllistää yhteensä 850 henkilöä. Yhtiö valmistaa elintarvike- ja tarjoilupakkauksia mm. Coca-Colalle ja Pepsicolle sekä Burger Kingille, McDonald´sille ja Yoplaitille.
Huhtamäki Van Leerin toimitusjohtaja Timo Peltola perustelee kauppaa yhtiön markkina-aseman vahvistumisella Yhdysvalloissa.
- Kaupan myötä saamme laajan valikoiman lisäarvotuotteita Yhdysvaltain dynaamisille pikaruokamarkkinoille. PRI laajentaa Huhtamäen tuotevalikoimaa pahvipakkauksista korkean teknologian muovipakkauksiin, Peltola toteaa.
Koonnut: IA
6.10.2000
