Rituaaliensa vangit voivat kärsiä Asperger-oireyhtymästä
Vahva riippuvuus erikoisista rituaaleista sekä sosiaalinen kömpelyys yhdistettynä jopa poikkeukselliseen lahjakkuuteen saattavat olla merkkejä periytyvästä Asperger-oireyhtymästä.Autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä tuli Suomessa tutuksi vasta viime vuosikymmenellä.
Siitä kärsivillä on aiemmin ollut useimmiten psykiatrisia diagnooseja kuten masennusta tai persoonallisuushäiriöitä, vaikka he eivät ole oikein diagnoosiinsa sopineetkaan, sanoo erikoislääkäri Taina Nieminen Lääkärikeskus Dextrasta.
Nieminen tekee parhaillaan väitöstutkimusta oireyhtymän geneettisestä taustasta.
Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että oireyhtymä olisi vahvasti periytyvä. Isoissa suvuissa oireyhtymä on periytynyt monessa sukupolvessa.
Kaikkea perimä ei kuitenkaan selitä. Mitään rakenteellista vikaa aivoista ei kuitenkaan ole löytynyt.
Oireyhtymästä kärsii 40 000 suomalaista
Ruotsalaista epidemiologista tutkimusta Suomeen soveltaen meillä on arvioitu olevan noin 40 000 oireyhtymästä kärsivää ihmistä. Nieminen arvelee väitöstutkimuksensa pohjalta, että heitä olisi jopa enemmän.
Osa oireyhtymästä kärsivistä voi hyvin ja osa huonosti. Suuri osa heistä on lahjakkaita, joten he menestyvät elämässään sosiaalisista vaikeuksistaan huolimatta hyvin.
Sosiaalinen kömpelyys ja esimerkiksi omalaatuinen puhetapa voi toisaalta johtaa myös syrjäytymiseen.
Ei lääkehoitoa vaan kuntoutusta
Nyt oireyhtymästä kärsiville on avattu ensimmäinen nimenomaan tähän ongelmaan keskittyvä keskus. Siellä myös aikuisilla Asperger-potilailla on mahdollisuuden saada ongelmiinsa diagnoosi ja kuntoutusta.
Keskus on saanut Kelalta määrärahan Asperger-nuorten kuntouttamiseen, jota keskuksessa kehitetään. Alustavat tulokset kuntoutuksesta näyttävät Niemisen mukaan hyviltä.
Nieminen aloitti työskentelyn oireyhtymästä kärsivien kanssa pari vuotta sitten ja potilaita on tullut ympäri Suomea. Nyt keskusta avattaessa työntekijöitä on jo seitsemän, joista kolme on lääkäriä.
Oireyhtymään ei ole mitään lääkehoitoa. Oikeastaan siinä on Niemisen mukaan kyse joukosta erilaisia persoonallisuuspiirteitä, joita ei pitäisikään sinänsä muuttaa, vaan ainoastaan harjoittelulla muokata silloin, jos ne haittaavat elämää, sanoo Nieminen.
STT-IA
6.10.2000
