Puolueet matkalla kunnallisvaaleihin
Heinström pelkää terveydenhoidon eriytymistä
Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluesihteerin Peter Heinströmin mukaan julkinen terveydenhoito on vaarassa menettää asemansa, jos laman jälkiä ei kunnissa ryhdytä korjaamaan "remonttitalkoilla".Terveyspalvelujen joutuessa ahtaalle varakkaat alkavat hakeutua yksityiseen hoitoon. Näin yksityissektori pääsisi palkkaamaan parhaat lääkärit, ja julkiset terveyspalvelut rappeutuisivat.
- Silloin yhteiskunta jakautuu kahtia tavalla, joka ei vastaa paljon puhutun pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kuvaa, huomauttaa Heinström STT:n haastattelussa.
Peruspalvelut tuleekin Heinströmin mukaan ymmärtää koko yhteiskunnan asiaksi, eikä esimerkiksi vanhuksia ja lapsia pitäisi nähdä toistensa kilpailijoina.
Terveydenhoidon ohella Heinström kantaa huolta koulusta.
- Koulu on tärkeä niin lapsille, perheille kuin yhteiskunnallekin, hän sanoo.
- Yhteiskuntaa rakennetaan hyvin koulutetun väestön varaan.
Säästöjen varaan turha laskea
Peruspalvelut vaikuttavat syksyn kunnallisvaaleissa puolueiden yhteiseltä teemalta. Heinström tähdentää, että pelkäksi teemaksi aihetta ei ole varaa jättää. Valtion on osoitettava kunnille tarvittavat voimavarat, ja kuntien suunnattava ne oikein.
Hänen mukaansa terveydenhoidosta on turha odottaa suuria säästöjä, kun väestö ikääntyy ja laman laskuja maksetaan esimerkiksi mielenterveysongelmina. Lisäksi elintason noustessa ihmiset hoidattavat itseään yhä tarkemmin.
Palvelujen järkeistäminen sen sijaan tarpeen jo siksi, että tuhlaamiseen on kysynnän kasvaessa yhä vähemmän varaa.
Lamavuosien koululle aiheuttamat ongelmat heijastuvat esimerkiksi opettajapulana. Heinströmin mielestä juuri opettajat ovat joutuneet monella tapaa laman maksumiehiksi.
Koulujen rahoitus on kärsinyt, ja esimerkiksi opetusryhmät ovat kasvaneet. Perheiden ongelmat tulevat lasten mukana kouluun. Samalla kouluterveydenhoitoa on supistunut, eikä kouluissa riitä psykologeja tai kuraattoreita. Opettajat kantavat kohtuuttomalla tavalla koko kuorman.
Vähemmistö ymmärtää vähemmistöjä
Peruspalveluja voi puolustaa muitakin puolueita äänestämällä, mutta Heinström löytää sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille muitakin syitä äänestää RKP:tä.
Hänen mukaansa moni suomenkielinen arvostaa puolueen suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä. Valinta voi myös johtua yksinkertaisesti hyvistä ehdokkaista.
Ruotsinkielisille RKP vain on läheisin puolue.
- RKP jakaa suomenruotsalaisen arjen; RKP on suomenruotsalaista arkea, hän luonnehtii.
Kielipuolueeksi leimattu puolue haluaa siis muitakin kuin ruotsinkielisiä sekä äänestäjikseen että mukaan varsinaiseen toimintaan.
- Kieleen ja ihonväriin katsomatta, vakuuttaa puoluesihteeri.
Hänen mukaansa kielivähemmistön on yleensä ollut helpompi ymmärtää myös maahanmuuttajia ja heidän vaikeuksiaan elää enemmistön ehdoilla.
Rasismilta ei silti ole vältytty ruotsinkielisessäkään Suomessa. Heinström katsoo, että kunnat voisivat tehdä etnisten suhteiden eteen paljon.
Heti alkuun kannattaisi ainakin varoa, ettei maahanmuuttajia keskitetä liikaa samoille alueille.
- Se ei ole eduksi yhteiskunnalle eikä maahanmuuttajille, arvioi Heinström.
Tulijoille on toki tarpeen pitää yhteyttä toisiinsa ja säilyttää oma kulttuurinsa, mutta heidän pitää myös tottua osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Heinström toivoisi, että suomalaiset puolestaan tottuisivat kohtaamaan muunmaalaisia päivittäin osana monikulttuurisen Suomen arkea.
STT-IA
7.10.2000
