Hallitus hyväksyi esityksen työsopimuslaista

Toukokuussa lakiuudistuksen tie tyssäsi hallituksen iltakouluun, jossa ministerityöryhmä ryhtyi muotoilemaan yleissitovuuden perusteita uusiksi. Yli neljän vuoden ajan asiaa valmistellut komitea jätti esityksensä pitkien riitojen jälkeen helmikuussa.

Keskeiset työmarkkinaosapuolet kiittivät lopulta esitystä hyväksi kompromissiksi ja toivoivat, ettei pakettia enää eduskunnassa ryhdytä repimään auki. Palkansaajajärjestöt nostivat komitean esityksen hyväksymisen ehdoksi suostumiselle tupo-neuvotteluihin.

Lain modernisointi on ollut tarpeen siksi, että maailma on muuttunut paljon sen jälkeen kun nykyinen laki astui voimaan vuonna 1970.

Vuokratyöläisille vakinaisten ehdot

Esitys selkiyttää useita riitojen aiheeksi nousseita työelämän kysymyksiä. Eniten meteliä nostattaneen yleissitovuuden ohella muutoksia tulee mm. pätkätyöläisten asemaan, vuokratyön käyttöön ja irtisanomissuojaan.

Vuokratyövoiman käytön osalta lakiesitys lähtee siitä, että ulkopuolisesta yrityksestä vuokrattuihin työntekijöihin sovelletaan samaa sopimusta kuin yrityksen vakinaisempiinkin työntekijöihin.

Tähän saakka vuokratyövoiman käytöstä ei ole ollut lainsäädäntöä, eikä vuokratyöfirmoilla omaa työehtosopimusta. Nopeasti kasvavalla alalla on noin 12 00-15 000 työntekijää.

Pätkätyöläisten asema paranee

Toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa parannetaan työsuhde-etujen karttumisella.

Uutta työvoimaa tarvitessaan työnantajalla olisi velvollisuus tarjota lisätyötä ensisijaisesti osa-aikatyötä tekeville työntekijöille. Osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille on myös ilmoitettava avautuvista työpaikoista.

Vakinaisia huonompia työehtoja ei saa soveltaa ilman perusteltua syytä.

Rajoitus solmia kohtuuttomasti peräkkäin useita lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia tuo säädöksiä lähemmäs EU:n normeja.

Myös luottamusmiehen asemaan on tulossa muutos, joka tuo lakiin kansainvälisten sopimusten mukaisen luottamusvaltuutetun. Pykälä koskee vain niitä työntekijöitä, joilla ei ole työehtosopimuksia.

Työtaisteluoikeuteen esitys ei tuo muutoksia muutoin kuin laittomien tukilakkojen osalta. Työnantajan palkanmaksuaika lyhenee kahdesta yhteen viikkoon ulkopuolisen työtaistelun vuoksi.

Irtisanomiselle selkeämmät ohjeet

Työntekijöiden irtisanomisen ja lomautusten perusteita selkiytetään, mutta ei muuteta vakiintuneita oikeuskäytäntöjä irtisanomisperusteiden painavuudesta.

Ilman "erittäin painavaa" syytä puretun työsuhteen korvausjärjestelmää kuitenkin yhtenäistetään. Korvausten määrä vaihtelee kolmen kuukauden palkasta 24 kuukauteen.

Tuotannollisista syistä irtisanotuille ei minimikorvausta kuitenkaan tarvitse maksaa. Luottamusmiehen irtisanominen voi maksaa 30 kuukauden palkan.

Lyhyiden työsuhteiden irtisanomisajat lyhenevät, mutta pidemmissä sopimuksissa pitenevät. Kuuden kuukauden irtisanomisajan saavat 12 vuotta työssä olleet. Nyt raja on 15 vuotta.

Yleissitovuus täsmentyisi

Lain hankalimmaksi kohdaksi osoittautui työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaminen. Laki on muuttumassa joustavammaksi hieman palkansaajajärjestöjen toivomaan suuntaan.

Työnantajan on jatkossakin noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräämiä vähimmäisehtoja.

Työsuhteen ehdot määräytyvät esityksen mukaan alalla "edustavana pidettävän" työehtosopimuksen perusteella.

Nykyisin työehtosopimus on yleissitova, jos puolet alan työntekijöistä on järjestäytyneiden yritysten palveluksessa. Jatkossa ehdotonta 50 prosentin kattavuutta ei vaadita, jos alan työsopimustoiminta on muutoin vakiintunutta. Myös työntekijäpuolen järjestäytymisaste otetaan nyt huomioon.

Tähän saakka riidat on ratkaistu tuomioistuimissa. Jatkossa yleissitovuudesta päättää hallituksen viideksi vuokeksi nimeämä lautakunta. Asiasta on nyt säädetty erillislailla. Muutosta voidaan hakea työtuomioistuimelta.

Yleissitovia sopimuksia on noin 130 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä.

STT-IA
6.10.2000

Politiikka -sivulle