Saamelaisalueen maiden käytöstä ja omistuksesta erilliset selvitykset
Oikeusministeriö teettää saamelaisalueen valtion maiden käyttö- ja omistusoikeuksista kaksi erillistä selvitystä.Yhtenä tavoitteena on luoda pohja YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen vahvistamiselle. Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) pitää mahdollisena, että perusta sopimuksen ratifioinnille saadaan aikaan vuonna 2002.
Lapin maaherran Hannele Pokan (kesk.) vetämässä toimikunnassa aletaan hioa Ylä-Lapin maiden käyttömallia, joka raivaisi esteet ILO-sopimuksen vahvistamiselta. Noin vuoden kuluttua valmistuva työ pohjautuu esityksiin, jotka selvitysmies Pekka Vihervuori antoi viime syksynä.
Hallintoneuvos Vihervuoren pääehdotuksen mukaan saamelaiskäräjien yhteyteen perustettaisiin käräjien ja alueen kuntien miehittämä maaoikeusneuvosto, joka valvoisi väestön etuja valtion maiden ja vesien käytössä. Omistusoikeus pysyisi kuitenkin edelleen valtiolla ja hallinnointi Metsähallituksella.
Neuvosto hallitsisi myös uutta maaoikeusrahastoa, johon Metsähallitus siirtäisi osuuden kaikista saamelaisten kotiseutualueelta saamistaan maankäyttötuloista.
Pokan vetämän toimikunnan tehtävänä on nyt siivilöidä esityksistä järjestely, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä. Työ saattaa olla vaikea, sillä Vihervuoren malli sai erittäin ristiriitaisen vastaanoton. 58 lausunnosta vain muutamassa selvitysmiehen ehdotukset nieltiin sellaisenaan.
Ivalossa osapuolten tuntoja maanantaina kuullut Koskinen kuitenkin korosti, että selvitysmiehen tavoittelema vahvistava ja vakauttava kokonaisratkaisu on edelleen hyvä lähtökohta.
Hän toivoi toimikunnan työn johtavan tuloksiin, jotka mahdollistavat ILO-sopimuksen ratifioinnin. Hallituksen esitys asiasta halutaan jo vuonna 2002, jotta "kärjekäs asia" ei jäisi turhan lähelle seuraavia eduskuntavaaleja.
Neuvostoa vastustetaan
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio kiitteli, että oikeuksia on toden teolla lähdetty selvittämään. Hänen mielestään Vihervuoren malli on hyväksyttävissä tietyin korjauksin.
Keskeinen ongelma on maaoikeusneuvosto, jonka tehtävät kuuluisivat Aikion mukaan pelkästään saamelaiskäräjille.
Maanantaina julkistamassaan yhteisessä kannanotossa alueen kunnat - Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylä - tekivät selväksi, että ne eivät hyväksy maaoikeusneuvostoa lainkaan. Kunnat katsovat, että nykyisten kuntakohtaisten neuvottelukuntien toimintaedellysten vahvistaminen riittää.
Neuvoston tyrmää myös Metsähallitus.
Ylä-Lapin maiden omistus selvitetään erikseen. Koskisen mukaan tehtävä annetaan korkean oikeudellisen asiantuntemuksen omaavalle henkilölle, jotta omistusoikeudet tulevat mahdollisimman luotettavasti ja riidattomasti selvitetyksi.
Tekijä selviää viikon parin kuluessa ja työn odotetaan valmistuvan ensi vuoden aikana.
STT-IA
6.10.2000
