Ikääntyvien työmarkkinatilanne kohentunut
Varttuneen väen työmarkkina-asema on kohentunut selvästi parin viime vuoden aikana.Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea talouden nopea kasvu, mikä on hillinnyt irtisanomisia. Ikäryhmässä 50-59-vuotiaat työllisyysosuudet ovat kohonneet ja eläkeläisten osuudet alentuneet.
Myös 60-64-vuotiaiden työllisyys on kohonnut, mutta tässä ikäryhmässä eläkeläisten osuudet ovat niin ikään nousseet työttömyyseläkkeiden ja osa-aikaeläkkeiden kasvun myötä.
Näin todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässä raportissa Ikääntymisen vaikutuksista Työmarkkinoilla.
Väestön ikääntyminen on vauhdittumassa. Suurimmat ikäluokat ovat jo siirtyneet 50 ikävuoden ohi. Tällä vuosikymmenellä yli 50-vuotiaan työvoiman osuus kohoaa 5 prosenttiyksiköllä. Myöhemmin korostuvat kaikkein vanhimman väestön tarvitsemien palvelujen nopeaan kasvuun liittyvät ongelmat.
Ikääntyminen on Suomessa lähivuosikymmeninä nopeampaa kuin muissa EU-maissa. Tilanne tasaantuu 2030-luvulla, kun pienemmät ikäluokat korvaavat sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhusväestössäkin, arvioi VATT.
Alueelliset väestörakenne-erot ovat melko suuret. Työvoiman ehtyminen uhkaa perinteisten muuttotappioalueiden ohella myös korkean syntyvyyden alueita ja muuttovoittoa saavia alueita.
Alueellinen muuttopaine voi kasvaa väestöennusteissa oletettua suuremmaksi, kun työmarkkinat kiristyvät työikäisen väestön ja työvoiman tarjonnan kääntyessä laskuun viimeistään 2010-luvulla.
Ikääntyvien työhön osallistuminen on säilynyt korkeimpana Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa ikääntyvien miesten asema työmarkkinoilla muistuttaa Keski-Euroopan maiden tilannetta eli työvoimaosuus ja työllisyysaste on alhainen.
Naisten kohdalla ollaan lähempänä muita Pohjoismaita, joskin ikääntyvien naisten työttömyys on Suomessa suurempaa.
Painetta eläkejärjestelmiin
Ikääntyminen heijastuu kasvavana paineena varhaiseläkejärjestelmiin, jotka toisaalta vaikuttavat ikääntyvien työmarkkina-asemaan. Esimerkiksi työttömyyseläkeikärajan ja eläkeputki-iän muutokset näkyvät ikääntyvien työttömyysluvuissa.
Eläkeputken alkupään siirtyminen 53 vuodesta 55 vuoteen vuoden 1997 alussa pienensi 53- ja 54-vuotiaiden työttömyyttä. Työttömyysriskin porrasmainen nousu siirtyi parilla vuodella eteenpäin.
Työttömyyseläkeputki voi joskus olla helpoin tapa sopia irtisanomisista. Näin etenkin suurissa yrityksissä, joissa on pieniä yrityksiä paremmat mahdollisuudet suunnata irtisanomiset "putki-ikäisiin".
Työttömyyseläkkeen avulla ehkä myös vältetään riskiä työkyvyttömyyseläkkeistä, joihin liittyvä omavastuu on ollut suurissa yrityksissä suurempi kuin työttömyyseläkkeen omavastuu. Lisäksi työttömyyseläkeputki voi edelleen kestää viisikin vuotta eikä sisälly omavastuuseen.
Vuoden 2000 alussa voimaan tulleet muutokset eläkkeiden omavastuissa hillinnevät työttömyyseläkeputken käyttöä. Valvontaa tehostamalla on tarkoitus myös estää suuria yrityksiä kiertämästä omavastuuta siirtämällä ikääntyvät ennen irtisanomista saman konsernin pieniin yrityksiin.
Tätä näyttää tapahtuneen jonkin verran. Eläkeputken houkuttelevuutta pienentänee sekin, että myös putkessa oleville tullaan tarjoamaan aktiivisesti uutta työtä.
Eläkepolitiikkaan tehdyt muutokset vaikuttavat parhaiten, jos työpaikoilla toteutettu henkilöstöpolitiikka tukee niitä. Ikääntyvien työssä jatkamista voidaan parhaiten edistää ennalta ehkäisevin toimin.
Nämä liittyvät työkyvyn ylläpitoon, työpaikkakoulutukseen, työtehtävien järjestelyyn ym. tekijöihin, jotka lisäävät työssä jaksamista ja viihtymistä.
Esimerkiksi varhaiseläkkeelle siirtymistä voi olla muuten vaikea hillitä. Tietyn eläkekanavan rajoittaminen voi siirtää painetta muualle tai rajoitustoimet johtavat työttömyyden kasvuun.
Ikääntyneiden työttömien työhön paluuta on vaikea helpottaa, joskin koulutustoimet näyttävät purevan jossain määrin, VATT arvioi.
Lue myös artikkeli:
IA
7.7.2000
