Ostopalvelut lisääntyneet kuntien kiinteistönpidossa
Ostopalvelut ovat lisääntyneet kuntien kiinteistönpidossa ja kiinteistönpitoa kehitetäänkin yhä enemmän liikelaitosmaiseen suuntaan, ilmenee Kuntaliiton tekemästä kyselystä.Kunnat käyttävät runsaasti ostopalveluita erityisesti lvis-teknisissä palveluissa, sillä näistä ostetaan 35 % ja rakennusteknisestä kunnossapidosta 30 %.
Kiinteistönhoitotyöstä ostetaan 15 %, siivouspalveluista runsaat 10 % ja isännöintipalveluista 3 % ulkoa. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suurta.
Suurin nousu on siivouksen ostopalveluiden määrässä vuoden 1996 3 prosentista noin 10 prosenttiin. Kunnissa tultaneen vastedes yhä enemmän harkitsemaan yksityisten palveluiden käyttöä ja kokeilemaan niiden taloudellisuutta.
Kiinteistönpitoa on kunnissa kaiken kaikkiaan kehitetty liikelaitosmaiseen suuntaan. Kiinteistöjen omistusta ja kiinteistönhoitoa eriytetään muusta toiminnasta ja koottuja yksiköitä johdetaan liikelaitosmaisesti. Yleensä kunnat muodostavat ns. nettoyksiköitä, joissa voidaan käyttää kaikkia liiketalouden ohjaustapoja.
Vain kahdessa kunnassa, Lahdessa ja Vammalassa, on vuoden 2000 alusta lähtien käytössä kiinteistöjen ylläpidossa varsinainen liikelaitos. Omistajayksikkö on varsinainen liikelaitos vain neljässä kunnassa (Hyvinkää, Jyväskylä, Turku ja Vammala) vuoden 2000 alussa.
Varsinaista liikelaitosta pidetään tarkoituksenmukaisena sellaisissa yksiköissä, joilla on todelliset markkinat ja jotka myyvät tuotteita loppukäyttäjille kuten esimerkiksi vesilaitos tai energialaitos.
Useimmat suuret kunnat ovat panneet kiinteistönsä sisäisesti vuokralle. Yleensä vuokraa peritään ylläpito- ja pääomakustannusten perusteella. Ylläpitovuokran käyttö on erittäin yleistä (85 %) yli 15 000 asukkaan kunnissa. 5000-15 000 asukkaan kunnissa ylläpitovuokraa käytetään noin kolmanneksessa.
Ylläpitovuokran käyttöön ovat näinä vuosina siirtymässä ennen kaikkea alle 15 000 asukkaan kunnat. Pääomavuokra on käytössä 70 prosentissa yli 15 000 asukkaan kuntia. Ylläpitovuokran käyttö edellyttää kiinteistöjen ylläpidon jonkinasteista keskittämistä.
Kokemuksia ylläpitovuokran käytöstä on vielä suhteellisen vähän. Epäselvää on esimerkiksi ylläpitovuokran vaikutus energiatalouteen ja kiinteistönhoitajien ja ylläpitäjien tarpeeseen säästää lämmityksessä ja sähkössä.
Tiedot perustuvat syksyllä 1999 yli 5000 asukkaan kunnille tehtyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasivat kaikki yli 15 000 asukkaan kunnat ja 5 000 -15 000 kunnista 85 %.
IA
7.1.2000
