Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Brittivanhemmat kannattavat ruumiillista rangaistusta koululaisille
Yli puolet brittilasten vanhemmista haluaa palauttaa ruumiilliset rangaistukset kouluihin. Opettajat puolestaan tyrmäävät ajatuksen tuoreeltaan.
The Times -lehden opetusliitteen perjantaina julkistaman kyselyn mukaan 51 prosenttia vanhemmista kannattaa ja 47 prosenttia vastustaa selkäsaunan paluuta koulun kurinpitovalikoimaan. Kyselyyn haastateltiin tuhatta brittilasten vanhempaa.
Kaksi kolmasosaa vanhemmista oli sitä mieltä, että kuri brittikouluissa on höltynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana - neljäosa piti kurittomuutta jopa pahimpana esteenä normaalille koulunkäynnille.
Opettajat myöntävät käytösongelmien esiintymisen, mutta ovat eri mieltä sekä ongelman syystä että lääkkeistä sen parantamiseksi.
- Kurittomuus juontaa juurensa usein tekijöistä koulun ulkopuolella. Suuri osa syystä ei lankea opettajille vaan vanhemmille, sanoi Britannian rehtoriyhdistyksen puheenjohtaja David Hart.
Ruumiillinen rankaisu kiellettiin valtion kouluissa jo 14 vuotta sitten; Britannian yksityiskouluissa kielto tuli voimaan vasta viime vuonna.
Samaisessa mielipidekyselyssä yli 80 prosenttia vanhemmista arvioi koulujen kärsivät varojen puutteesta ja seitsemän kymmenestä oli valmis jopa maksamaan lisää veroja, jos rahat käytettäisiin koulujen hyväksi.
Varsovasta tullut varkaiden paratiisi
Puolan pääkaupungista Varsovasta on tullut tilastojen mukaan varkaiden paratiisi, kertoi Varsovassa ilmestyvä päivälehti Zycie Warszawy perjantaina.
Lehden mukaan Puolan poliisi kirjasi viime vuonna koko maassa yli miljoona rikosta, joista joka viides tehtiin Varsovassa.
Eniten ovat lisääntyneet erilaiset varkaudet ja ryöstöt, joiden määrä on kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta. Viime vuonna varkaat murtautuivat kaikkiaan yli 30 000 asuntoon pääkaupungissa, kun edellisenä vuonna murron kohteeksi joutui 24 000 asuntoa.
Varsovassa varastetaan nelisenkymmentä autoa joka päivä, mikä merkitsee vuositasolla lähes 15 000:ta autovarkautta. Zycie Warszawy -lehden mukaan vain joka viides autovarkaus tehdään Varsovan ulkopuolella.
Henkirikosten määrä on sen sijaan Puolassa laskussa.
Jakuutit siirtyvät englantiin
Itäsiperialaisen Jakutian presidentti Mihail Nikolajev on julistanut englannin alueen viralliseksi työkieleksi ja koulujen pakolliseksi oppiaineeksi.
Englanti on työkielenä kaikissa virallisissa tilaisuuksissa, joissa on mukana ulkomaisia vieraita, kertoi Jakutian hallituksen lehdistöpäällikkö Tatjana Tarasova.
Jakutia on runsaan miljoonan asukkaan tasavalta, joka kuuluu Venäjän federaatioon, mutta jolla on varsin laaja itsehallinto. Alueen virallinen omakielinen nimitys on ollut Saha vuodesta 1991 lähtien.
- Haluamme rohkaista investoijia ja saada talouselämämme lähemmäksi muuta maailmaa. Muutkin kielet ovat hyödyllisiä, mutta englantia puhumattomilla on vaikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä, selitti Tarasova.
Jakutian väestöstä on venäläisiä noin puolet, jakuutteja taas 33 prosenttia.
Kiinassa vihittiin piispoja vastoin paavin varoitusta
Kiinan valtiontukema katolinen kirkko vihki torstaina viisi uutta katolista piispaa. Vatikaani oli varoittanut, että piispanvihkimys olisi esteenä Kiinan ja Vatikaanin suhteiden normaalistamiselle.
Kiina vaatii uusilta kirkkojohtajilta perinteisten piispanlupausten lisäksi mm. lupausta puolustaa kiinalaismallista sosialismia sekä "isänmaan yhdistämisen" edistämistä. Viimemainittu tarkoittaa Taiwanin yhdistämistä Kiinaan.
Kiinan virallisesti hyväksyttyyn katoliseen kirkkoon kuuluu viranomaisten antamien lukujen mukaan neljä miljoonaa jäsentä. Kiinassa toimii epävirallisesti myös Vatikaanin tukema katolinen kirkko, jossa uskovaisten määrä on Vatikaanista saatujen tietojen mukaan kahdeksan miljoonaa.
Kiinan ja Vatikaanin on kerrottu viime aikoina käyneen neuvotteluja suhteidensa parantamisesta. Niiden diplomaattisuhteet katkesivat 1957. Kiina nimitti tuolloin kaksi katolista piispaa, jotka Vatikaani julisti erotetuiksi kirkon yhteydestä.
Etelä-Korea teloitti 1800 poliittista vankia Korean sodan alkupäivinä
Etelä-Korean poliisi ja armeija teloittivat noin 1 800 poliittista vankia vuonna 1950 heti Korean sodan syttymisen jälkeen. Teloituksien todisteena on yhdysvaltalaisdokumentti, joka julkaistiin soulilaisessa Hankook Ilbo -lehdessä torstaina.
Dokumentti vahvistaa aikaisemmat epäilyt siitä, että Soul tapatti joukoittain toisinajattelijoita heti ensimmäisten sotapäivien aikana.
Raportin mukaan ne, jotka olivat tunnettuja kommunistisista sympatioistaan, teloitettiin Etelä-Korean poliisin toimesta heti kun Soul joutui Pohjois-Korean käsiin. Teloitukset tehtiin Taejonissa, noin 160 kilometriä Soulista, ja ne kestivät kolme päivää.
Korean sota kesti vuodesta 1950 vuoteen 1953, jonka jälkeen Korean niemimaa on pysynyt jaettuna.
Ranska pidensi maksuaikoja myrskytuhojen takia
Ranska on ojentanut auttavan kätensä myrskytuhojen vaivaamille yrityksille ja kotitalouksille.
Valtiovarainministeri Christian Sautter kertoi keskiviikkona LCI -televisiokanavan haastattelussa, että Ranska pidentää verojen ja televisioluvan maksuaikaa normaalista maaliskuun 1. eräpäivästä.
Kädenojennus on tarkoitettu helpottamaan sellaisten perheiden ja pienten tai keskisuurten yritysten elämää, joilla on vaikeuksia selvitä jokapäiväisistä maksuistaan.
Ministeri lupasi, että pahimmissa tapauksissa yksittäiset kansalaiset saisivat alennusta maksuihin.
Myrsky hankaloitti ranskalaisten elämää joulukuun lopulla katkoen puhelinlinjoja sekä jättämällä jopa 3,4 miljoonaa taloutta vaille sähköä.
Henkilövaihdoksia Viron puolustusvoimien johdossa
Viron puolustusvoimien johdossa vaihtuvat miehet. Puolustusvoimain pääesikunnan vt. päällikkö, everstiluutnantti Aarne Ermus jätti paikkansa samanaikaisesti kun presidentti Lennart Meri vapautti puolustusvoimain vt. komentajan Urmas Roosimägin komentajan tehtävistä.
Puolustusvoimain uudeksi vt. komentajaksi presidentti Meri nimitti eversti Märt Tirun. Nimitystä presidentti perusteli Viron puolustusvoimissa alkaneella tiukalla työjaksolla, jonka kuluessa on saatava valmiiksi maan NATO-jäsenyystavoiteohjelma (MAP).
Sen täyttämisvalmiudesta riippuu Viron turvallisuuspoliittinen tulevaisuus, presidentti mainitsi.
Tiru on aiemmin toiminut pääesikunnassa ulkomaalaisosaston päällikkönä. Hän on 52-vuotias ja saanut koulutuksensa Tallinnan teknillisessä korkeakoulussa sekä Kiovan viesti-insinööreille tarkoitetussa sotilasoppilaitoksessa.
Tiru on täydentänyt opintojaan mm. Suomessa, Ruotsissa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.
Aiemmin Tiru toimi mm. Odessassa ja myöhemmin Raplassa reservijoukkojen komentajana. Roosimägi keskittyy presidentti Meren toivomuksesta Baltian yhteisen ilmatorjunnan kehittämiseen.
Ermus siirtyy takaisin pääesikunnan operatiiviseen osastoon, jonka esimiehenä hän on aiemminkin toiminut. Pääesikunta on toistaiseksi ilman päällikköä viran viimeisen vakinaisen haltijan Ants Laaneotsan siirryttyä Baltian sotilasoppilaitoksen palvelukseen.
Viron puolustusvoimain komentaja Johannes Kert on kolutuksessa Yhdysvalloissa kesäkuun loppuun asti. Kurssi on kaikkiaan vuoden pituinen. Kertin tarkoituksena oli saada oppia jo vuotta aiemmalla kurssilla, mutta matka lykkääntyi presidentti Meren aloitteesta.
Pyhän Tapanin kruunu vetää väkeä Unkarin parlamenttiin
Unkarin kansallisen yhtenäisyyden symboli, Pyhän Tapanin kruunu, on synnyttänyt ryntäyksen maan parlamenttiin Budapestissa. Kruunu ja kruununjalokivet siirrettiin kansallismuseosta parlamenttiin juhlavin menoin lauantaina. Kruunun tarkoin vartioitua matkaa seurasivat kymmenettuhannet ihmiset.
Unkarin uutistoimisto MTI arvioi, että useita tuhansia ihmisiä on jo käynyt katsomassa kruunua sen uudessa sijaintipaikassa. Ihmiset tungeksivat sankoin joukoin parlamenttiin myös maanantaina.
Unkarin valtio juhlii tänä vuonna tuhatvuotista olemassaoloaan. Unkarin ensimmäinen kuningas Pyhä Tapani sai kruunun kansallisen yhtenäisyyden ja kristillisyyteen liittymisen kunniaksi tuhat vuotta sitten.
Unkarin oppositiopuolueet ovat arvostelleet kovin sanoin kruunun siirtoa ja osa oppositiopoliitikoista boikotoi vuoden ensimmäisenä päivänä parlamentissa järjestettyä juhlaistuntoa. Oppositio on epäillyt, että keskusta-oikeistolainen hallitus yrittää pönkittää valtaansa kruunun avulla.
Joulukuussa säädetyn lain mukaan kruunu on parlamentissa elokuun 20. päivään eli Pyhän Tapanin päivään asti. Myös hallituspuolueiden kesken on erimielisyyttä siitä, mikä on kruunun lopullinen sijoituspaikka.
Britannia karkottaa sotarikoksista epäillyn
Britannia ilmoitti maanantaina, että se aikoo karkottaa 86-vuotiaan natsisotarikolliseksi epäillyn latvialaismiehen Australiaan. Miehen epäillään avustaneen toisen maailmansodan aikana juutalaisten tuhoamista Latviassa.
Latviassa syntynyt Konrad Kalejs paljastettiin
Britanniassa kaksi viikkoa sitten. Hän on
ilmoittanut aikovansa poistua maasta.
- Lähden tästä maasta niin nopeasti kuin voin,
Kalejs kertoi Mail on Sunday -lehdelle.
Kalejsin epäillään toimineen Latviassa erityiskommandoryhmässä, jonka sanotaan toimineen yhteistyössä natsien kanssa tuhansien siviilien surmaamiseksi Latviassa. Suurin osa tapetuista oli juutalaisia.
Kalejs on torjunut syytökset. Hän voi palata takaisin Australiaan, jonne hän muutti Latviasta vuonna 1957. Kalejs on Australian kansalainen.
Koonnut: IA
7.1.2000
