Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Teollisuuden vientitilauskanta normaalitasolle
Teollisuuden vientitilauskanta nousi joulukuussa jälleen tavanomaiselle tasolle, kun uudet vientitilaukset kasvattivat yritysten tilauskirjoja. Teollisuuden suhdannenousu jatkuukin vakaana, ilmenee Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton tekemästä suhdannetiedustelusta.
Teollisuuden luottamus tulevaisuuteen vahvistui tiedustelun mukaan entisestään joulukuussa. Teollisuuden ja työnantajain laskema luottamusindikaattori kohosi pistelukuun 11 marraskuun lukemasta 8.
Kotimainen teollisuus kasvatti näin luottamuseroa muihin emu- ja EU-maihin, joissa luottamus tulevaan pysyi marraskuun tasolla. Emu-alueen luottamuspisteluku oli edelleen 0 ja koko EU-alueen -1.
Teollisuuden suhdannenousua ei rajoita yleisesti ainakaan kapasiteettipula, vaikka 80 prosenttia teollisuusyrityksistä toimikin joulukuussa täydellä kapasiteetilla. Täyskäyttöaste oli kahdeksan prosenttiyksikköä pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi.
Komissio hyväksyi Fortumin kaupan saksalaisyhtiöstä
EU:n komissio on hyväksynyt Fortumin kaupan saksalaisesta Wesertal-energiayhtiöstä. Komissio katsoo, että Wesertalin siirtyminen Fortumille ei johda hallitsevaan markkina-asemaan Saksassa.
IVO:sta ja Nesteestä muodostettu suomalainen energiayhtiö Fortum ilmoitti viime syyskuussa ostavansa saksalaisen Wesertal GmbH:n 2,3 miljardilla markalla.
Komissio huomautti tiistaina, että kaupan myötä Fortum pääsee helpommin Saksan vapautuneille sähkömarkkinoille. Komissio kuitenkin toteaa, että yhtiöiden toiminnat eivät mene maantieteellisesti limittäin. Siten omistusmuutos ei aiheuta hallitsevaa markkina-asemaa Wesertalin toiminta-alueella Saksassa.
Fortum perusteli syksyllä kauppaa osana yhtiön strategiaa keskittyä ydintoimintaan eli energiaan. Fortumin yksi tavoite on ollut saada Saksassa jalansija sähkön myynnissä, tuotannossa ja jakelussa. Saksa on energia-alalla suurin yksittäinen markkina-alue Euroopassa.
Wesertal välittää Keski-Saksan alueella sähköä ja kaasua. Yhtiöllä on kotitalousasiakkaita noin 400 000. Lisäksi se toimii jätehuoltoalalla ja julkisessa joukkoliikenteessä.
Neljän kunnan omistaman Wesertalin liikevaihto on yli 1,5 miljardia markkaa, ja se on toiseksi suurin kunnallisessa omistuksessa oleva saksalainen energiayhtiö.
Yrittäjät arvioivat työtulonsa alakanttiin
Yrittäjien työeläkkeet ovat edelleen palkansaajien eläkkeitä pienempiä. Eläketurvakeskuksen mukaan yrittäjät edelleen aliarvioivat työtulonsa alakanttiin säästääkseen 21 prosentin eläkevakuutusmaksuissa.
Asiakaspalvelupäällikkö Ilkka Savoheimo kertoo monen eläkkeellä olevan yrittäjän harmittelevan jälkikäteen, miten tulikaan turvatuksi työntekijöilleen paremmat eläkkeet kuin itselle.
Säästämisen intoa ei ole laimentanut sekään, että eläkevakuutusmaksut on mahdollista vähentää verotuksessa.
Yrittäjän on maksettava kokonaan eläkevakuutuksen prosentit työtuloistaan, kun TEL-maksu on 22 prosenttia. Siitä työntekijä maksaa 4,7 prosenttia.
Yrittäjien eläkejärjestelmä on ollut voimassa vuoden vaihteessa 30 vuotta eli kymmenen vuotta vähemmän kuin työntekijöiden eläkelait. Sekin tietenkin selittää alhaisempia eläkemarkkoja.
Eläketurvakeskuksen mukaan YEL-eläkkeitä oli maksussa viime vuoden marraskuun lopussa liki 90 000 ja MYEL (maatalousyrittäjät) eläkkeitä noin 227 000. Keskimääräinen YEL-eläke oli viime vuoden lopulla 2 932 markkaa ja MYEL-eläke 1 076 markkaa kuukaudessa. Jatkuvia YEL-vakuutuksia on voimassa lähes 160 000.
Kesko osti kymmeneksen Rautakirjasta
Vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittava Kesko hankki keskiviikkona omistukseensa kymmeneksen mm. kioskeja omistavasta Rautakirjasta. Kesko osti noin 213 miljoonalla markalla yhteensä 9,99 prosenttia Rautakirjan osakepääomasta ja 11,87 prosenttia sen äänimäärästä.
Myyjäksi varmistui ainakin Rautakirjan suurimpiin osakkeenomistajiin kuulunut kustannusyhtiö Otava, joka luopui käytännössä kaikista omistamistaan Rautakirjan A-osakkeista.
Rautakirjan suurin osakkeenomistaja on sen emoyhtiö Sanoma-WSOY, jolla oli elokuun lopussa 54,7 prosenttia Rautakirjan osakkeista. Otava omisti vielä tuolloin 8,46 prosenttia R-kioskeistaan tutun yhtiön osakkeista ja 10,03 prosenttia sen äänistä.
Keskon taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Juhani Järvi kertoo, että kyseessä on Keskolle yksittäinen finanssisijoitus, eikä yhtiöllä ole muita tavoitteita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Rautakirjaan kuuluvat niin Suomalainen kirjakauppa kuin Finnkinokin, mutta Keskoa kiinnosti erityisesti kioski- ja vähittäistavarakauppa, joka on sille itselleen tuttu ala.
Markkinat eivät suuremmin kaupasta säikähtäneet, eikä Sanoma-WSOY:n uskota olevan luopumassa monialaisesta Rautakirjasta. Keskon selitys sijoituksesta ymmärrettiin, sillä Rautakirja tunnetaan hyvänä osingonmaksajana ja kauppahintakin oli normaalitasoa.
Masa-Yards keskittyy matkustaja-aluksiin
Telakkayhtiö Kvaerner Masa-Yards karsii toimintojaan ja valmistautuu mahdollisiin henkilöstön vähennyksiin. Pääjohtaja Martin Saarikangas ilmoitti tiistaina, että yhtiössä on aloitettu yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut organisaatiomuutoksista.
Saarikankaan mukaan Masa-Yards rakentaa tulevaisuudessa vain matkustajalaivoja. Keskittyminen matkustaja-aluksiin johtuu telakkateollisuuden muuttuneesta markkinatilanteesta, Saarikangas totesi.
- Heikentynyt kannattavuus vaatii myös tehostamistoimia ja organisaation uudistamista vastaamaan paremmin tilauskannan ja tulevan toimintasuunnan vaatimuksia, sanoi Saarikangas.
Hänen mukaansa muutos koskee koko yhtiötä ja merkitsee monien toimintojen karsimista sekä myös "henkilöstöresurssien kriittistä tarkastelua".
- Tähän mennessä on toteutettu henkilövaihdoksia niin ylimmällä johtotasolla kuin telakoiden keskeisissä tehtävissä. Jatkossa käydään läpi koko organisaatio ja tehdään tarvittavat muutokset.
- On mahdollista, että tässä vaiheessa käy ilmi, ettei kaikille henkilöille ole tarjota työtä uudessa tilanteessa, Saarikangas sanoi.
OKO jatkaa EU:n tilipankkina Suomessa
Osuuspankkien keskuspankki OKO jatkaa EU:n komission tilipankkina Suomessa voitettuaan toistamiseen pankkien välisen tarjouskilpailun. Näin pankki hoitaa myös seuraavat viisi vuotta komissiolta Suomeen suoraan pankkijärjestelmän kautta tulevat maksut.
Pankin mukaan rahaa liikkuu lähes 700 miljoonaa euroa eli miltei 4,2 miljardia markkaa. Suurin summa on maataloustuki. Mukana on myös muita korvauksia ja esimerkiksi palkkoja.
Pankin mukaan EU:n "pankkina" toimiminen vastaa asiakkaana erittäin suurta vientiyritystä. Pankin mukaan komissio päättyi OKO:n uudelleenvalintaan edellisen kauden hyvillä kokemuksilla ja kilpailukykyisellä tarjouksella.
GSM-lupaa haki lopulta viisi
Neljä teleyritystä ja yksi yhdistys hakevat lupaa kolmannen GSM -matkapuhelinverkon hakuun. Alunperin hakijoita oli kahdeksan, mutta kaksi jättäytyi kisasta. Lisäksi yksi ei jättänyt hakemusta määräaikaan mennessä. Hakijoiden oli toimitettava lopulliset hakemukset maanantaihin mennessä.
Hakemuksen jättivät Interloop, Suomen 2G, Tele 1 Europe in Finland ja ruotsalaisen Telian suomalainen tytäryhtiö. Lisäksi alueellista toimilupaa hakee Espoo Windows -ohjelmointikerho.
Ministeriö ei kertonut, miten suuriksi hakijat arvioivat verkon rakentamiskustannukset tai miten ne aikovat hoitaa rahoituksen.
Uuden GSM 900 -verkon arvioidaan maksavan noin miljardi markkaa. Nykyiset GSM 900 -verkot ovat Soneralla ja Radiolinjalla.
Kisasta vetäytyneet yritykset ovat Globetel ja RSL Com Finland. Vaikka Saunalahden Serveri ei jättänyt määräaikaan mennessä hakemusta, yhtiön toimitusjohtajan Harri Johannsdahlin mukaan asiasta keskustellaan vielä ministeriön kanssa.
Vienti lokakuussa 23,6 miljardia
Viennin arvo nousi lokakuussa toisena perättäisenä kuukautena uuteen kuukausikohtaiseen ennätykseen suuren risteilijätoimituksen vauhdittamana.
Viennin arvo oli lokakuun ulkomaankauppatilaston mukaan 23,6 miljardia markkaa eli 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuonti kasvoi viisi prosenttia 15,6 miljardiin markkaan.
Kauppataseen ylijäämä oli maanantaina julkistetun ulkomaankauppatilaston mukaan lokakuussa 8,0 miljardia markkaa. Tammi-lokakuun kauppaylijäämä nousi 46,7 miljardiin markkaan.
Lokakuun ulkomaankauppa oli suurin piirtein ennakkoarvion mukaista. Viennin ja tuonnin arvot olivat parisataa miljoonaa markkaa ennakoitua pienemmät. Tammi-lokakuussa vienti oli kaksi prosenttia ja tuonti prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin.
Koonnut: IA
7.1.2000
