Portugali haluaa rajoittaa Solanan roolia
EU:n uusi puheenjohtajamaa Portugali haluaa Suomen tavoin rajoittaa Javier Solanan roolia EU:n ulkopolitiikan johtamisessa. Portugali selvittelee näkemyksiään puheenjohtajakautensa ohjelmassa.
EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
(YUTP) kehittäminen on yksi painopistealueita
Portugalin puheenjohtajuuskaudella. EU:n
kriisinhallinnan kehittämisestä päätettiin EU:n
huippukokouksessa Helsingissä joulukuussa.
Suomen tavoin Portugali suhtautuu kuitenkin
epäillen liian näkyvän roolin antamiseen Solanalle,
NATO:n entiselle pääsihteerille, joka nykyisin on
EU:n ulkopolitiikan "korkea edustaja".
Ohjelmassaan Portugali sanoo luottavansa
Solanan tukeen ulkopolitiikan alalla. Suurimman
vastuun ulkopolitiikasta kantaa Portugalin mukaan
kuitenkin, Amsterdamin sopimuksen mukaisesti,
kulloinenkin puheenjohtajamaa.
Jo EU:n erityishuippukokouksessa Tampereella
viime lokakuussa oli Portugalin pääministeri
Antonio Guterres niitä, jotka aktiivisimmin
vastustivat Ranskan ja Saksan kaavailuja korkean
edustajan riippumattomasta roolista.
Rauhallinen alku
Portugalin ensimmäinen viikko EU:n
puheenjohtajana on sujunut varsin
huomaamattomasti pyhien varjossa. Ensi viikon
maanantaina toiminta käynnistyy sitten toden
teolla, kun komissio tapaa Portugalin hallituksen
Lissabonissa.
Ulkopolitiikan lisäksi painopistealueita Portugalin
ohjelmassa ovat EU:n laajentuminen, unionin
päätöksentekoa ja instituutioita tarkastelevan
hallitusten välisen konferenssin aloittaminen
samoin kuin työllisyyskysymykset ja taloudelliset
uudistukset.
Lisäksi Portugali painottaa
Tampereen erityishuippukokouksen seurantaa:
EU:n kehittämistä oikeuden, vapauden ja
turvallisuuden alueeksi, sekä kansanterveysasioita
ja elintarvikkeiden turvallisuutta.
Portugali pyrkii myös ohjelman mukaan
kehittämään erityisesti Euroopan turvallisuus- ja
puolustusulottuvuutta. Portugalihan on tämän
vuoden ensi puoliskon ajan myös Länsi-Euroopan
unionin WEU:n puheenjohtaja ja kuuluu NATO:n
perustajajäseniin.
Viime syksyn aikana oli EU:n ja NATO:n välillä
Brysselin diplomaattilähteiden mukaan
yhteydenpito-ongelmia, koska Suomi ei kuulu
NATO:on.
EU:n 15 jäsenmaasta kuuluu NATO:on 11. NATO:n
ulkopuolella ovat vain Suomi, Ruotsi, Itävalta ja
Irlanti.
Koska Suomi ei ole myöskään WEU:n täysjäsen,
hoiti WEU:n puheenjohtajuutta vuoden 1999
jälkipuoliskon ajan poikkeuksellisesti Luxemburg.
Yleensä sääntönä on ollut, että EU:n
puheenjohtajamaa hoitaa myös WEU:n
puheenjohtajuutta. Solana on ollut marraskuusta
lähtien myös WEU:n pääsihteeri EU-virkansa
ohessa.
STT-MH
7.1.2000
Politiikka -sivulle
|