Huippuvirat Suomessakin yhä miesten käsissä
Laaja tasa-arvotutkimus EU-maista
Ruotsalaiset naiset ovat selkeästi tukevammin vallan kahvassa kiinni kuin suomalaisnaiset. Tämän kuvan saa tutkimuksesta, jossa selviteltiin naisten asemaa päätöksentekijöinä eri EU-maissa. Tilastojen valossa Suomen kuva tasa-arvon mallimaana himmenee.Erityisiä vaikeuksia suomalaisnaisilla on edetä julkishallinnossa, jonka huippuviroissa on naisia hyvin vähän. Joillakin mittareilla luvut ovat koko EU:n huonoimmat. Toisaalta suomalaisnaiset ovat onnistuneet etenemään politiikassa kärkipaikoille.
Julkishallinnon korkeimmissa viroissa naisia on vähemmän kuin joka viides. Tiukimmin suljetut valta-asemat suomalaisnaisilta näyttävät olevan toiseksi korkeimmat virat, kuten ministeriöiden osastopäällikkyydet.
Suomalaisnaisia on näissä tehtävissä kuusi prosenttia, mikä on EU-maiden pienin luku. Koko EU:n alueella vain Ruotsissa naisia on julkishallinnon huippuviroissa kolmannes.
Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo toteaa, että Pohjoismaissa on kiinnitetty ilmiöön huomiota jo 1970-luvulla. Tällöin naisten määrä eduskunnassa nousi, mutta valtaa siirtyi samaan aikaan valtiohallintoon valmistelijoille. Heissä oli hyvin vähän naisia.
- Tämä periaate on osin jopa vahvistunut, vaikka eduskunta on pyrkinyt myös lisäämään valtaansa, Kuusipalo sanoo.
Politiikassa menee paremmin
EU-maiden kansallisissa parlamenteissa keskimäärin joka viides jäsen on nainen. Paras tilanne näyttää olevan ruotsalaisnaisilla ja heikoin kreikkalaisilla.
Näyttääkin siltä, että puolueiden naisryhmät tai -järjestöt sekä naisten mukanaolo ammattiliitoissa lisäävät heidän osuuttaan parlamenteissa. Naisten suurimmat osuudet parlamenteissa on saatu aikaan puolueiden sisällä eikä lainsäädännöllä.
Esimerkiksi Ruotsissa puolueet laittavat ehdokaslistoilleen järjestykseen yhtä paljon naisia kuin miehiä. Tutkimuksen mukaan puolueiden ehdokaslistojen kiintiöt ovatkin tehokkain tapa lisätä naisten osuutta.
- Ruotsi on päätä edellä muita Pohjoismaita tasa-arvokehityksessä. Politiikassa Suomi on enemmänkin samassa ryhmässä Tanskan, Saksan ja Hollannin kanssa, Kuusipalo toteaa.
Suomi lähes kärjessä
Viidessä EU-maassa on naisia parlamenteissa yli kolmannes. Nämä maat ovat Ruotsi, Tanska, Suomi, Alankomaat ja Saksa.
Itävallassa, Belgiassa ja Espanjassa naisia on parlamenteissa yli viidennes. Yli kymmenen prosenttia heitä on Britanniassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Irlannissa, Ranskassa ja Italiassa. Vain Kreikassa naisten edustus on alle kymmenen prosenttia.
Myös alueparlamenteissa ruotsalaisnaiset ovat koko EU:n kärjessä. Heitä on edustajista 48 prosenttia. Paikallisellakin tasolla eli kunnanhallituksissa ja valtuustoissa naisia on Ruotsissa 41 prosenttia valtuutetuista, kun suomalaisnaisia on kolmannes.
Kaikki EU-maiden pääministerit ovat miehiä, mutta naiset ovat kasvattaneet osuuttaan hallituksen jäsenistä. Nykyisin joka neljäs ministeri on nainen.
Ruotsissa naisia on hallituksen enemmistö. Suomi tulee hyvänä kakkosena 44 prosentillaan. Kolmantena on Saksa ja neljäntenä Tanska.
Suomalaiset naisministerit ovat monipuolisimmissa tehtävissä kuin muiden maiden naisministerit.
Tavoitteena puolet paikoista
Kuusipalon mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on edistynyt hyvää vauhtia useissa EU-maissa nimenomaan EU:n yhteisen tasa-arvopolitiikan ansiosta. Esimerkiksi Espanjassa naisten osuus päättäjistä on noussut huomattavasti.
YK:n Bejingin toimintaohjelman tavoite on kaikilla valtarakenteiden ja päätöksenteon tasoilla se, että naiset osallistuisivat tasaveroisesti eli heitä olisi puolet.
Väliaikainen tavoite on 30 prosentin edustus eli ns. kriittinen massa. EU-maiden hallitukset ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin.
STT-IA
7.1.2000
