SAK:n palvelualan liitot esittivät tavoitteensa

Tuloratkaisun päänavausta yritetään ensi viikolla

Kovinta vauhtia pitää SAK:lainen Metalliliitto, joka toivoo liittovaltuustonsa saavan jo ensi tiistaina päätettäväkseen neuvottelutuloksen.

Tuolla aikataululla uusi, vuoden mittainen työehtosopimus voitaisiin periaatteessa hyväksyä jo ennen nykyisen sopimuskauden päättymistä 15. tammikuuta. Metalliliiton liittotoimikunta valtuutti tiistaina valtuustonsa hyväksymään mahdollisen neuvottelutuloksen.

Rakennusalan neuvottelutilanne etenee samaa tahtia metallin kanssa. Molempien neuvottelut jatkuvat perjantaina. Kumpikaan työnantajajärjestö ei ole vielä jättänyt omaa sopimusesitystään.

Työmarkkina-asioista vastaava johtaja Johanna Varis Rakennusteollisuuden keskusliitosta korostaa, että liitot käyvät omia neuvottelujaan, vaikka raamit mm. kustannusvaikutusten osalta pysyvät Teollisuuden ja työnantajien TT:n linjoilla.

- Haluamme edelleen varmistaa, että veronalennusten saaminen olisi mahdollista ja että sopimus tukee työllisyyttä ja EMU:n asettamia vaatimuksia.

Palkankorotusten lisäksi neuvottelupöydissä hiertävät työntekijöiden vaateet lyhentää työaikaa, mm. muuttamalla helatorstain jälkeinen lauantai palkalliseksi vapaapäiväksi.

Metalliteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Harri Malmberg torjuu kaikki aikeet lyhentää vuotuista työaikaa kansainvälisesti kilpailuilla toimialoilla. Hän muistuttaa, että työajat ovat meillä jo nyt kansainvälisesti vertaillen lyhyitä.

SAK:n palveluliitot varmistivat mukaantulonsa

Tulokierroksen aloittajaksi kaavailtu teollisuusliittojen ns. liittorypäs laveni tiistaina palvelualoille, kun neljä SAK:laista palvelualan liittoa varmisti lähtevänsä neuvotteluihin.

Liikealan ammattiliitto oli jo aiemmin ilmoittanut lähtevänsä mukaan vain muiden palveluliittojen rinnalla.

Ensi vuonna yhdistyvät SAK:laiset palvelualojen ammattiliitot ilmoittivat tavoittelevansa teollisuusliittojen tapaan kustannusvaikutuksiltaan noin neljän prosentin sopimuksia.

Liikealan ammattiliiton, Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liiton, Kiinteistötyöntekijäin liiton ja Teknisten ja erikoisammattien liiton yleiskorotustavoitteena on 265 markkaa tai vähintään kolme prosenttia kuukaudessa.

Vaatimuslistalla on myös lisien korotuksia, taulukkokorotuksia, työajan lyhennys sekä alakohtaisia järjestelyjä. Lisäksi liitot tuovat neuvottelupöytiin palkkausjärjestelmien muutoksia. Niiden kustannukset eivät ole mukana laskelmissa.

Kun mukaan lasketaan palvelualan liittojen 210 000 jäsentä ja SAK:laiset Metalliliitto, Rakennusliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, STTK:laiset Teknisten liitto ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto ja akavalaiset ylemmät toimihenkilöt, ryppäässä voisi olla mukana jopa yli 600 000 palkansaajaa.

Myös Viestintäalan ammattiliitto pysyttäytyy päänavaajien hahmottamalla yleisellä linjalla.

Liitto luovuttaa tavoitteensa työnantajalle keskiviikkona, mutta palkankorotustavoitteet tarkentuvat myöhemmin. Ne ovat markkamääräisiä ja painottuvat vähimmäispalkkoihin.

Muut teollisuusliitot etenevät hitaammin

Tupoyrityksen tyrmänneet SAK:laiset liitot etenevät omaa tahtiaan. Paperiliiton ja kuljetusalan liittojen odotetaan tulevan joukon jälkipäässä.

Sähköliitto tavoittelee talotekniikassa kuuden prosentin sopimuksia. Teollisuuden osalta liitto on muiden teollisuusliittojen linjoilla eli tavoittelee kustannusvaikutuksiltaan noin neljän prosentin sopimuksia. Energia-alan sopimukset päättyvät vasta helmikuun ja tietotekniikan huhtikuun puolivälissä.

Kemianliiton neuvottelut ovat edenneet verkkaisesti erityisesti työaikakysymyksissä. Puheenjohtaja Timo Vallittu arvioi, että sopimusten synty saattaa venyä tammi-helmikuun vaihteeseen.

Sekä valtion että kuntien pääneuvotteluryhmät tapaavat ensi tiistaina, mutta näillä näkymin puheet keskittyvät ns. tekstikysymyksiin. Prosentteihin ja markkoihin siirrytään vasta kierroksen yleisen palkankorotuslinjan selvittyä.

STT-IA
7.1.2000

Politiikka -sivulle