Miljoona burmalaista päivittäin pakkotyössä
Kansainvälinen paine Burman sotilashallitusta vastaan kasvaa. Vapaiden ammattiliittojen kansainvälinen liitto (VAKL) uhkaa Burman kanssa tekemisissä olevia hallituksia, yrityksiä ja kansainvälisiä elimiä voimatoimilla, elleivät ne tarkista suhteitaan Burman sotilashallitukseen. Pakotteiden kohteeksi saattaa joutua 300 yritystä 30 maassa.VAKL, johon myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) kuuluu, toteuttaa täten YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) torstaina voimaan tullutta pakkotyön vastaista päätöslauselmaa.
Suomessa vieraileva Burman pakolaishallituksen ulkoministeri Bo Hla-Tint kertoi maanantaina, että yli miljoona burmalaista tekee päivittäin rangaistuksen uhalla työtä armeijalle. He joutuvat rakentamaan teitä, rautateitä ja muita perusrakenteita ilman palkkaa. Ruoka ja lääkkeet on oltava omasta takaa.
Armeijan huonon talouden vuoksi paikalliset sotilasyksiköt ovat saaneet täyden taloudellisen vallan alueillaan. Sotilaat ovat mm. riistäneet peltotilkut niiden omistajilta ja pakottaneet nämä työhön palkatta. Jopa 70- ja 80-vuotiaat sekä lapset joutuvat työhön perheissä, joilla ei ole antaa työikäisiä sotilaiden käyttöön.
Naisten asema on erityisen huono: päivät he raatavat ulkona ja öisin monet heistä raiskataan, usein joukolla.
Alueilla, joilla armeija taistelee etnisiä sissejä vastaan, asukkaat joutuvat kantamaan sotilaiden varusteita ja sotatarvikkeita ja marssimaan kärjessä miinojen laukaisemiseksi. Koko kylää rangaistaan, jos sotilaalle tapahtuu jotakin.
Valtava pakolaisongelma
Noin 120 000 burmalaista elää tällä hetkellä virallisesti pakolaisina Thaimaassa. Lisäksi on miljoona burmalaista Thaimaassa laittomasti ja saman verran ns. sisäisinä pakolaisina Burmassa, lähinnä raja-alueilla.
Suomi on luvannut ottaa vastaan 102 burmalaista ns. kiintiöpakolaista, joista ensimmäiset saapuivat tänä vuonna. Heistä 20 asuu Jyväskylässä ja 39 Haukivuorella. Loput tulevat kuun lopulla.
Niin pakolaishallituksen ulkoministeri Bo Hla-Tint kuin tiedotustilaisuuteen osallistuneet nuoret burmalaispakolaiset sanoivat olevansa hyvin kiitollisia Suomelle. Opiskelijoiden demokratialiikkeeseen osallistunut Ye Min Aung kertoi, että burmalaiset on otettu erittäin hyvin vastaan Haukivuorella.
Burman alkuperäiskansoihin kuuluvan mon-kansan jäsen Khai Tin Min kertoi, että hänelle tarjottiin pakolaisleirillä Thaimaassa mahdollisuutta matkustaa pakolaiseksi moneen EU-maahan. Hän valitsi Suomen sen vähemmistöpolitiikan ja ihmisoikeustilanteen vuoksi.
Burmalaispakolaiset opettelevat suomen kielen ja jonkin ammatin. Esimerkiksi kaksi pakolaista suorittaa piakkoin hitsaajan tutkinnon.
Suomeen saapunut burmalaisvaltuuskunta keskusteli maanantaina ulkoministeriön virkamiesten kanssa ja tapaa tiistaina SAK:n edustajia.
Valtuuskuntaan kuuluvat Bon lisäksi Burman Brysselissä olevan EU-toimiston johtaja Harn Yawnghtwe sekä mon-kansan yhtenäisyysliiton valtuutettu Cham Toik.
Rikkaimmasta yhdeksi köyhimmistä
Burma oli Kaakkois-Aasian rikkaimpia maita, ellei rikkain, ennen kuin sotilaat kaappasivat vallan vuonna 1962. Välivaiheen jälkeen sotilaat kaappasivat uudelleen kovaotteisesti vallan vuonna 1988.
Aung San Suu Kyin johtama demokratialiike sai 82 prosenttia äänistä vuoden 1992 parlamenttivaaleissa eli 396 paikkaa sotilaiden saadessa vain 10 paikkaa.
Kenraali Than Shwen johtama sotilasneuvosto ei ole kuitenkaan suostunut luovuttamaan valtaa vuoden 1992 vaalien voittajille, vaan jatkaa opposition tukahduttamista kovin ottein.
Seuraava merkittävä kansainvälinen tapahtuma Burman painostamiseksi on Laosissa 10. ja 11. joulukuuta pidettävä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön (ASEAN) kokous, johon myös Suomi osallistuu.
STT-IA
8.12.2000
