Avustajat alkusyynä eduskunnan lisätilojen etsimiseen
Eduskunta päätti tammikuussa 1995, että kansanedustajat saavat määrärahan avustajien palkkaamiseen. Avustajille päätettiin järjestää työtilat eduskuntatalon läheisyydestä.Myös Suomen liittyminen EU:n jäseneksi aiheutti eduskunnalle tilatarpeita virkamiesten määrän kasvaessa. Unionitehtävien katsottiin vaativan myös suurehkon eli 250-paikkaisen kokoustilan hankkimista.
Valtion kiinteistölaitosta pyydettiin varaamaan noin 4 000 neliömetriä toimitilaa eduskunnan itäpuolelle valmistuvaan asemakaavaan. Ajatuksena oli saada osa tulevasta musiikkitalosta eduskunnan käyttöön.
Samaan aikaan Helsingin kaupunki käsitteli Kampin alueen asemakaavoittamista. Lokakuussa 1996 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaluonnoksen, jonka mukaan ns. pikkuparlamentin korttelin länsiosa varattaisiin uudelle liike- ja toimistorakennukselle ja loppuosa jäisi puistoksi. Silloin voimassa olleen asemakaavan mukaan alueella oli kuusi rakennustonttia.
Uuden rakentaminen arvioitiin edulliseksi
Vuonna 1997 tehtiin selvitys, jossa tutkittiin mahdollisuus sijoittaa eduskunnan tiloja lähiseudun rakennuksiin. Uudisrakennus todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi.
Kesäkuussa 1998 käynnistettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulos julkistettiin vuoden kuluttua. Voittajaksi selvisi arkkitehti Pekka Helin.
Rakennuksen kerrosalaksi tulee 10 000 neliömetriä. Siihen sijoitetaan mm. 300 toimistohuonetta, kokoustiloja, ravintola ja katutason näyttelytiloja. Suurimpaan kokoushuoneeseen mahtuu 250 henkeä ja sinne voidaan järjestää tulkkaus 15 kielelle. Rakennuksen hinnaksi arvioitiin kolme vuotta sitten 214 miljoonaa markkaa.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen marraskuussa 1999. Ympäristöministeriö hylkäsi valitukset ja vahvisti asemakaavan lopullisesti kolmisen viikkoa sitten.
Nykyisin lähes pelkästään puistokäytössä olevalle tontille nouseva lisärakennus on ollut monille kansanedustajille arka aihe. Valtiovarainministeri Sauli Niinistökin (kok.) on pariin kertaan naljaillut, että eduskunnan olisi hyvä näyttää säästävyydessä esimerkkiä.
Valtiovarainvaliokunnassa on budjetin valmistelun loppumetreillä esiintynyt vielä epäröintiä. Lisärakennusta vahvasti ajanut puhemies Riitta Uosukainen (kok.) leimasi räpistelyn populismiksi. Kritiikki ei ole yllättänyt, koska Uosukainen "tuntee pappenheimilaisensa".
STT-IA
8.12.2000
