Nizzan päätökset
Nizzan huippukokouksen päätöksistä viime vaiheissa selkeimmin oli esillä paikkojen jako EU:n ministerineuvostossa. Huippukokouksessa päätettiin myös monesta muusta tärkeästä asiasta.
Komission kokoonpano
Toistaiseksi kaikilla jäsenmailla säilyy komissaarit. Vuonna 2005 uuteen komissioon valitaan yksi komissaari joka maasta, eli suuret maat luopuvat toisesta paikastaan. Näin jatketaan, kunnes EU-maita ja komissaareja on 27. Silloin tilannetta tarkastellaan uudelleen ja päätetään, montako jäsentä komissioon tulee. Lukumäärä jää alle 27:n.
Kun käyttöön otetaan vuorottelujärjestelmä, tulee sen olla tasapuolinen. Komission puheenjohtaja valitaan jatkossa jäsenmaiden määräenemmistöllä. Hän saa jatkossa vahvemman aseman, ja voi määrätä komissaareja eroamaan.
Äänten painotus EU:n ministerineuvostossa
Ministerineuvoston äänten painotus oli Nizzan vaikein kysymys. Äänimäärät vaihtelevat kolmesta 29:ään. Neuvottelujen aikana suurilta leikattiin ja pienille annettiin lisää. Suomi saa seitsemän ääntä 345:stä, kun uudistus tulee voimaan alkuvuodesta 2005.
Parlamenttipaikat
Parlamenttipaikat jaettiin uudelleen, jotta saadaan tilaa uusien jäsenmaiden edustajille.
Suomi saa 13 paikkaa Euroopan parlamenttiin. Tällä hetkellä Suomella on 16 edustajaa.
Samalla parlamentti paisutetaan 732 edustajaan. Amsterdamin sopimuksen mukaan lukumäärä ei olisi saanut nousta yli 700:n. Valtionpäämiehet sopivat kuitenkin toisin. Parlamentaarikkoja on tällä hetkellä 626.
Parlamentin paikkoja käytettiin eräänlaisena vaihtotavarana, kun jäsenmaat neuvottelivat ministerineuvoston äänien määristä. Ajatuksena oli, että kaikki jäsenmaat menettävät tasaisesti osan paikoistaan ja samalla tehdään tilaa 12 uudelle jäsenmaalle. Suurin maa Saksa sai pitää kaikki 99 paikkaansa.
Suomi on 13 paikkaan varsin tyytyväinen, sillä etukäteen määräksi arvioitiin 10-13 paikkaa. Esitys sovellettuna viime vaalien tulokseen merkitsisi sitä, että suomalaisista edustajista olisivat jääneet valitsematta Piia-Noora Kauppi (kok.), Ulpu Iivari (sd.) ja Mikko Pesälä (kesk.).
Uusi jako tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden 2004 vaaleissa, joten nykyiset suomalaisedustajat eivät nyt ole menettämässä paikkojaan.
Ruotsi saa parlamenttiin 18 paikkaa ja Viro 6. Hakijamaista eniten edustajia saa Puola, 50
Enemmistöpäätösten lisääminen
Kysymys enemmistöpäätösten lisäämisestä jäi puolitiehen. 29 yksimielisesti päätettävää pykälää siirrettiin enemmistöpäätösten piiriin, mutta enemmistö niistä on luonteeltaan melko teknisiä. Sen lisäksi kuusi nimitysratkaisua siirtyi määräenemmistöllä tehtäväksi.
Kauppapolitiikassa Suomen aktiivisuus tuotti tulosta. Ranska otti perusteet suomalaisesta ehdotuksesta ja suostui siihen, että palvelukauppaa koskevat päätökset otettiin pääsääntöisesti enemmistöpäätösten piiriin.
Monta muuta kohtaa vesitettiin - verotuksen ja sosiaalipolitiikan alalla ei tapahtunut mitään edistystä, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa edistys oli hyvin rajoitettua. Saksan vaatimuksesta enemmistöpäätöksiin siirrytään vasta, kun EU:ssa on sovittu yhteisestä turvapaikkapolitiikasta.
Koheesio- ja rakennerahastot
Koheesio- ja rakennerahastoista aletaan päättää enemmistöllä vuodesta 2007. Silloin on sovittu EU:n rahoituskehys, eli pitkän tähtäimen budjetti vuoteen 2013. Espanja vaati tämän määräajan.
Joustavuussäännöt
Vastaisuudessa on helpompi perustaa vähintään kahdeksan maata käsittäviä ryhmiä, jotka tietyllä alalla kehittävät yhteistyötään, vaikka kaikki maat eivät heti haluaisi mukaan. Säännöt koskevat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta puolustus ja kaikki sotilaallisen toimintaan liittyvä rajattiin täysin ulkopuolelle.
Tämän myötä kaikki suunnitelmat muodostaa EU:n sisään jonkinlainen rajattu puolustusliitto katosivat savuna ilmaan. Suomi ei ollut sellaisesta kiinnostunut, mutta olisi mielellään nähnyt puolustusteollisen yhteistyön erikseen mainittuna alana joustavuuden piirissä.
Valvontapykälä
Valvontapykälä uusittiin. Jos jonkun jäsenmaan epäillään rikkovan eurooppalaisia demokratia- ja ihmisoikeusarvoja vastaan, voidaan sille antaa suosituksia tilanteen muuttamiseksi.
Valvontaa voi ehdottaa kolmasosa jäsenmaista. EU-parlamentti antaa lausunnon. Suositusten antamisesta pitää tehdä päätös yhdeksän kymmenesosan enemmistöllä.
Nizzan jälkeen uusi uudistuskierros
EU-maat hyväksyivät julkilausuman, että vuonna 2004 aloitetaan uusi ja uudenlainen neuvottelukierros, jossa pohditaan toimivallan jakoa EU:n ja sen jäsenten välillä, perusoikeuskirjan oikeudellista sitovuutta, perussopimusten yksinkertaistamista ja kansallisten parlamenttien roolia.
Valmisteluista vastaavat seuraavat puheenjohtajat, Ruotsi ja Belgia, virallinen päätös tehdään vuoden päästä Laekenin huippukokouksessa. Kaikki hakijamaat, jotka ovat saaneet neuvottelunsa päätökseen, pääsevät mukaan neuvotteluihin. Muut hakijat pääsevät tarkkailijoiksi.
STT-VT
11.12.2000
