Suomalaiset koululaiset osaavia matematiikassa ja luonnontieteissä
Suomalaisoppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen oli hyvätasoista 38 maan vertailututkimuksessa. Oppilaidemme tulokset olivat selvästi kansainvälistä keskitasoa korkeampia: luonnontieteissä vain neljä maata ja matematiikassa kuusi maata oli Suomea tilastollisesti merkitsevästi parempia.
Merkittävä tulos oli myös suorituspistemäärien vaihteluvälin kapeus Suomessa. Sekä luonnontieteissä että matematiikassa oppilaiden väliset suorituserot olivat meillä tutkimukseen osallistuneiden maiden pienimpiä. Todellisia huippuosaajia oli vähän, mutta toisaalta myös erittäin heikkojen oppilaiden määrä oli pieni.
Suomalaisoppilaiden osaaminen osallistuneiden OECD-maiden keskitasoa
Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä on oppilaidemme matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen taso 14 OECD-maan joukossa vuosituhannen vaihtuessa.
Kokonaisuutena suomalaisten 7. luokkalaisten matematiikan suoritukset olivat tutkimuksen OECD-maiden keskitasoa. Suomea parempi suoritustaso oli Etelä-Koreassa, Japanissa ja Belgiassa.
Suorituksiltaan samantasoisia maita olivat Alankomaat, Unkari, Kanada, Australia ja Tsekki. Suomea heikommat matematiikan suoritukset olivat Yhdysvalloissa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa, Italiassa sekä Turkissa.
Suomessa parhaiten osattuja vahvoja alueita olivat luvut ja laskutoimitukset sekä tilastot ja todennäköisyys. Niillä oppilaidemme osaaminen oli OECD-maiden keskiarvoa parempaa ja lähimpänä kansainvälistä huippua. OECD-maiden keskiarvoa heikommin osattuja sisältöalueita olivat puolestaan geometria ja algebra.
Suomalaisten oppilaiden osaaminen luonnontieteissä oli hyvää OECD-maiden keskitasoa. Neljästätoista tutkimukseen osallistuneesta OECD-maasta Unkari ja Japani olivat Suomea parempia. Etelä-Korea, Alankomaat, Australia, Tsekki, Englanti, Belgia ja Kanada olivat Suomen kanssa samalla suoritustasolla. Sen sijaan Suomea heikommin luonnontieteitä osattiin Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Italiassa sekä Turkissa.
Luonnontieteiden osa-alueista kemiassa oppilaamme olivat aivan kansainvälistä huippua sijoittuen tutkimuksen OECD-maan joukossa toiseksi ja kaikkien maiden joukossa neljänneksi. Myös luonnontieteellisen tiedon hankintamenetelmiä oppilaat osasivat hieman muita sisältöalueita paremmin. Kauimmaksi OECD-maiden huippumaan osaamisesta jäätiin maantiedossa.
Oppilaiden itseluottamus ja asennoituminen tärkeitä oppimiselle
Vahvimpia matematiikan ja luonnontieteiden osaamista selittäviä taustatekijöitä olivat oppilaiden luottamus omiin taitoihinsa sekä heidän asennoitumisensa oppiaineita kohtaan.
Yhteys oli sekä Suomessa että kansainvälisesti voimakas ja johdonmukainen. Ne oppilaat, joilla oli vahva itseluottamus sekä myönteinen asenne matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan menestyivät tutkimuksessa selvästi muita oppilaita paremmin.
Suomessa sukupuolten väliset erot olivat hyvin pienet. Matematiikan suorituksissa ei juurikaan ollut eroja poikien ja tyttöjen välillä. Myös luonnontieteiden oppiainekohtaiset sukupuolierot olivat varsin pieniä, sillä ainoastaan fysiikassa poikien suorituspistemäärät olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin tyttöjen.
Myös alueelliset erot oppilaiden suoritusten välillä olivat hyvin pienet. Alueiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja matematiikan tai luonnontieteiden osaamisessa, kun maa oli jaettu viiteen suuralueeseen Uusimaahan, Etelä-Suomeen, Itä-Suomeen, Väli-Suomeen ja Pohjois-Suomeen.
Kolmas kansainvälinen tutkimus
Tlokset on saatu Kolmannesta kansainvälisestä matematiikka- ja luonnontiedetutkimuksesta (Third International Mathematics and Science Study Repeat, TIMSS 1999).
Siinä on selvitetty peruskoulun matematiikan ja luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia, maantieto) osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 38 maata, joista 14 oli OECD-maita. Suomessa tutkimustiedot kerättiin huhtikuussa 1999. Tutkimukseen osallistui 159 suomen- ja ruotsinkielisestä peruskoulusta 3060 seitsemännen luokan oppilasta ja 600 opettajaa.
Suomessa tutkimus on toteutettu opetusministeriön ja Opetushallituksen toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Tutkijaryhmää on johtanut erikoistutkija, FT Pekka Kupari. Tutkimuksen kansallinen raportti julkaistaan ensi vuoden vaihteessa.
Vertailun tarkemmat tiedot löytyvät Internetistä: http://timss.bc.edu/timss1999i/publications.html.
VT
8.12.2000
