Eurekan Medea plussaan hyväksyttiin 18 hanketta
Mikroelektroniikkateollisuus syventää yhteistyötä
Euroopan mikroelektroniikkateollisuuden kehitysohjelma Medea plus lähtee ensin vuoden alussa liikkeelle 18 suurella yhteistyöhankkeella. Hankkeet hyväksyttiin Medean johtoryhmän kokouksessa Pariisissa kuun vaihteessa.Kahdeksan vuotta kestävän 4 miljardin euron yhteishankkeen tavoitteena on nostaa eurooppalainen mikroelektroniikkateollisuus maailman johtavaksi tietokonesirujen tuottajaksi.
Medea plussan keskeinen tavoite on puheenjohtaja Jürgen Knorrin mukaan eurooppalaisen teollisuuden kehittäminen maailman johtavaksi siruilla toteutettavien järjestelmien ja mikroelektroniikan osaajaksi. Asema kehityksen kärjessä pyritään saavuttamaan laajapohjaisella Euroopan rajat ylittävällä yritysten yhteistyöllä.
- Viime vuosikymmenen puolivälissä päättynyt Jessi-ohjelma auttoi mikroelektroniikkateollisuuden kuromaan umpeen jälkeenjääneisyyttä maailman johtavista maista, ja joulukuussa päättyvä Medea loi pohjan Euroopan mikroelektroniikkateollisuuden järjestelmätalojen ja puolijohdeteollisuuden yhteistyölle, sanoi Knorr.
Kiinnostus ohjelmaan vilkasta
Seuraavat Medea plus -hankkeet hyväksytään Knorrin mukaan joulukuun puolivälissä. Koko ohjelman kehityskustannukset nousevat ennakkoarvion mukaan noin 500 miljoonaan euroon vuodessa vuosina 2001-2008. Medean kokonaiskustannukset olivat noin 2 miljardia euroa ja siihen osallistui 150 yhteistyökumppania 12 Euroopan maasta.
- Medeassa toteutettiin 23 teknologia- ja 32 sovellushanketta. Medea plussan laajuutta on vielä aikaista ennakoida, mutta kiinnostus ohjelmaan on ollut vilkasta, kertoi Knorr. Suomesta Medean hankkeisiin ovat osallistuneet mm. Nokia, Tampereen yliopisto ja Setec.
Yhteistyön tukemina kolme suurta eurooppalaista mikroelektroniikkayritystä Infineon, Philips ja STMicroelectronics ovat nousseet alan kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
Medean puitteissa on kehitetty mm. 0,18 mikronin siruteknologiaa ja ioniprojektiolitografiaa, uusia muisteja ja valmistustekniikoita sekä mobiiliviestinnässä käytettäviä siruja. Medea plussassa sirutekniikkaa on määrä kehittää alle 0,1 mikronin teknologian hallintaan.
Informaatioyhteiskunnan kehitykselle välttämättömiä työkaluja ovat tohtori Anton Sauerin mukaan myös kaikessa laajakaistaisessa viestinnässä käytettävä MPEG 4 -videostandardi ja turvalliset älykortit, joita kehitettiin Medeassa.
Älykorttien kehityksessä Eurooppa on selvässä johtoasemassa koko maailmassa. Moni muukin Medean sovellushanke liittyi mobiiliviestinnän huippuosaamisen kehittämiseen.
Yhteistyötä EU:n ohjelmien kanssa
Yhä haastavampien kehityshankkeiden lisäksi Medea plus pyrkii aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön EU:n tutkimusohjelmien kanssa.
Painopisteinä sovellusten kehittämisessä ovat Knorrin mukaan kiinteään ja langattomaan televiestintään, kulutustavaroihin ja autoihin liittyvät mikroelektroniikan hankkeet. Niiden punaisena lankana on perustekniikan parantamisen rinnalla laajakaistaisten, nopeiden mobiilisovellusten ja integroitujen päätelaitteiden kehittäminen.
Suomen Eureka-projektikoordinaattorin Kari Ruudun mukaan Medea ja muut Eurekan suuret sateenvarjoprojektit ovat vaikuttaneet merkittävästi yritysten välisen eurooppalaisen teknologiayhteistyön uuteen nousuun. Suomelle tärkeänä hankkeena hän mainitsee Medean rinnalla Eurekan toisen suuren klusterihankkeen, informaatioteknologian ohjelmistoprojektin ITEA:n.
- Klusterihankkeet ovat osoittautuneet erityisen onnistuneeksi yhteistyömuodoksi, totesi Ruutu. It-alan muissa klustereissa Eurimuksessa kehitetään mikrojärjestelmiä, Pideassa elektroniikan pakkaus- ja liitosteknologioita ja Scaressa elektroniikan kierrätystä.
Eurekan perinteisiä projekteja on Ruudun mukaan tällä hetkellä meneillään noin 610 ja niiden budjetti nousee noin 2,4 miljardiin euroon. Klusteriprojektien budjetti on niin ikään 2,4 miljardia euroa. Niiden sateenvarjon alla toteutetaan noin 90 erillistä kehityshanketta.
STT- IKK
8.12.2000
