Sairauspoissaoloja voidaan vähentää hyvällä työilmapiirillä
Esimiestyötä ja työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia parantamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työkykyä todennäköisesti tehokkaammin kuin pyrkimällä muuttamaan työntekijöiden elintapoja.Erikoislääkäri Jussi Vahtera Turun aluetyöterveyslaitokselta uskoo, että sairauslomiin voidaan vaikuttaa huomattavasti mm. sillä, miten muutokset työpaikalla toteutetaan ja miten työpaikan työilmapiiristä huolehditaan.
Kun osallistumismahdollisuudet omaa työtä koskeviin päätöksiin olivat huonot, miesten poissaolojen riski nousi 2,5-kertaiseksi ja naisten 1,7-kertaiseksi.
Työntekijöiden elintapoihin vaikuttaminen on Vahteran mukaan sen sijaan melko tehoton tapa vaikuttaa sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi askin päivässä tupakoivilla sairauspoissaoloja oli vain 1,5 kertaa enemmän kuin tupakoimattomilla.
Viime vuonna menetettiin sairauksien vuoksi keskimäärin kahdeksan työpäivää työssäkäyvää kohden. Naisilla poissaolopäiviä oli lähes yhdeksän ja miehillä noin seitsemän.
Eniten poissaoloja oli teollisuudessa, rakennusalalla, maataloudessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Työkyky parantunut useimmilla aloilla
Työterveyslaitoksessa valmistunut raportti Työ ja terveys Suomessa vuonna 2000 kertoo, miten työolot ovat viime vuosina kehittyneet.
Yleisesti ottaen työntekijät kokevat työkykynsä parantuneen jonkin verran kolmen viime vuoden aikana. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kaupan alalla työkyky heikkeni, sanoo erikoislääkäri Juha Liira Työterveyslaitokselta.
Erityisesti yli 55-vuotiaat katsoivat työkykynsä kohentuneen työn vaatimuksiin nähden. Työntekijät luottivat aiempaa vahvemmin siihen, että he pystyisivät jatkamaan työssään normaaliin eläkeikään saakka.
Työkyvyn kohentumista havaittiin selvimmin kuljetusalalla ja metalliteollisuudessa. Myös maataloudessa ja rakennusalalla työkyky parani jonkin verran, joskin se oli näillä aloilla edelleen keskimäärin huonompi kuin muilla aloilla.
Väkivallan uhka lisääntyi työssä
Väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt edelleen työpaikoilla tai työmatkoilla. Noin viisi prosenttia suomalaisista oli joutunut vuoden aikana väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan tai työmatkallaan. Kolmasosa heistä oli joutunut suoranaisen väkivallan kohteeksi.
Vuonna 1997 väkivallan uhkaa oli kokenut neljä prosenttia suomalaisista. Naiset joutuivat väkivallan kohteeksi miehiä useammin.
Väkivalta on yleisintä sosiaali- ja terveysalalla, missä peräti 14 prosenttia työntekijöistä oli joutunut tavalla tai toisella väkivallan kohteeksi.
Apulaisosastonjohtaja Kaija Leena Saarelan mielestä tilanne sosiaali- ja terveysalalla on huolestuttava. Jos mukaan luetaan myös alalla sattuvat tapaturmat, työperäisen vamman riski alalla alkaa olla jo samaa luokkaa kuin rakennusalalla, jota on pidetty erityisen vaarallisena alana.
STT-IA
8.12.2000
