Rahapaja valmistautuu uuteen aikaan
Kolikoita valmistava Rahapaja valmistautuu uuteen aikaan. Täysin valtion omistuksessa olevasta yhtiöstä on tarkoitus myydä osa, mutta mahdollisesta kumppanista vaietaan vielä visusti.Rahapajan toimitusjohtaja Raimo Makkonen muistutti perjantaina, että myös muualla Euroopassa metallirahan valmistajille haetaan yksityistä omistusta.
Hallitus haki kolmannen lisäbudjetin yhteydessä valtuuksia myydä 49,9 prosenttia yhtiöstä. Eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöksiä.
Rahapaja valmistaa valtiovarainministeriön tilauksesta käytössä olevat kolikot. Makkonen uskoo, että yhtiöllä on mahdollisuudet menestyä kisassa myös silloin, kun pennien sijasta käyttöön tulevat sentit. Myös euroajan työnjaossa kolikot kuuluvat valtiovarainministereille. Setelit ovat Euroopan keskuspankin EKP:n vastuulla.
Makkonen kertoi, että jo nyt noin 70 prosenttia Suomen ensi alkuun tarvitsemista senteistä on lyöty.
- Aloitimme työt hyvissä ajoin, hän tiivisti.
Sentit odottavat varastoissa suurta h-hetkeä. Ainakin näkörajoitteisille kolikoita on tarkoitus vaihtaa jo vuoden 2001 lopulla. Rahaa ne ovat vasta 1. tammikuuta 2002.
Vanha kultaraha muistoksi markasta
Osa uuteen aikaan valmistautumista on syksyllä norjalaisen Samlerhusetin kanssa perustettu tytäryhtiö Nordic Moneta. Se on erikoistunut keräilyrahojen markkinointiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltiassa.
Yhtiö aloitti vastikään suuren kampanjan, jolla se markkinoi vuosina 1878-1913 käytössä ollutta kultarahaa. Rahapajassa painettavan keräilyrahan hinta on 1 750 markkaa.
Rahapajan mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun keräilyrahaa myydään koko maan kattavalla kampanjalla. Aiemmin rahoja on myyty lähinnä huutokaupoissa ja rahaliikkeissä.
Niinistön vetoomus kymmenpennisten puolesta ei ole tehonnut
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) vetoomus kymmenpennisten saamiseksi takaisin kiertoon ei ole tehonnut. Valtiovarainministeriö on varautunut hankkimaan vielä ensi vuonna 40 miljoonaa uutta kymmenpennistä kuluttajien käyttöön.
Niinistö ei haluaisi enää lisätä kymmenpennisten määrää, koska yhden kolikon valmistaminen on kalliimpaa kuin sen nimellishinta. Hinta riippuu metallin markkinahinnasta, mutta nykyhinnoilla maksu on 13-14 penniä.
Kymmenpenniset jäävät muiden nykyisten kolikoiden tapaan historiaan, kun eurot ja sentit otetaan käyttöön vuoden 2002 alussa. Muut kolikot kiertävät Suomen Pankin mukaan täysin normaalisti.
Vastaavanlaisia ongelmia on muissakin maissa pienempiarvoisten kolikoiden kanssa. Niistä ei piitata olemattoman arvon vuoksi.
Tällä hetkellä kierrossa on kaikkiaan 1,47 miljardia eli 1 470 000 000 kappaletta kymmenpennisiä. Suuri osa niistä makaa säästölippaissa tai purkeissa.
Lisäksi kaupat ovat ottaneet käyttöön kassan vieressä olevat rahakupit, joihin asiakkaat voivat jättää vaihdossa saamansa kymmenpenniset. Kupeista asiakkaat voivat myös täydentää omaa varastoaan laskua maksaessaan.
Suomen Pankista muistutetaan, että tärkeintä on kolikoiden kierto. Pankin mielestä on sama, tehdäänkö se viemällä kolikkokirstut pankkeihin vai käytetäänkö niitä ostoksia tehtäessä. Pääasia, että ne eivät makaa turhan panttina.
STT-IKK
7.12.2000
