Muu maailma kirii kiinni Suomen etumatkaa tietotekniikassa
Muu maailma on hyvää vauhtia kuromassa kiinni Suomen etumatkaa tietotekniikan ihmemaana. Viime vuonna Suomessa käytettiin tietotekniikkaan vain 5,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun koko maailman keskiarvo oli 6,6 prosenttia, ilmenee tietotekniikka-alan maailman kattojärjestön WITSA:n julkistamasta selvityksestä.Suomi jäi WITSA:n vertailussa sijalle 24, ja edelle menivät USA:n, Britannian ja kaikkien muiden pohjoismaiden lisäksi mm. sellaiset maat kuin Uusi-Seelanti, Israel ja Irlanti.
- Nokian kännykät sekä matkapuhelinten ja Internet-liittymien määrä ovat tuudittaneet meidät siihen uskoon, että ilman muuta pysymme kehityksen kärjessä. Todellisuudessa tilanne saattaa olla huonompi kuin on uskottu, Suomea WITSA:ssa edustavan Tietotekniikan palveluliitto Tipalin toiminnanjohtaja Liisa Nakari sanoo.
Teollisuuden ja työnantajan TT:n osastopäällikkö Pekka Tsuparin mielestä WITSA:n luvut eivät kuitenkaan anna kovin suurta aihetta huoleen, sillä alan tutkimus- ja kehityspanokset ovat Suomessa edelleen maailman huipputasoa.
- Kilpailukyvyn ja innovaatioiden kannalta t&k-panostuksen taso on oleellisempaa kuin se, kuinka paljon rahaa pannaan koneisiin ja laitteisiin tai valmiiden ohjelmistojen ostoon, Tsupari huomauttaa.
WITSA:n lukuihin on laskettu mukaan tietotekniikan ja -liikenteen laitteistoon, ohjelmistoihin ja palveluihin tehdyt investoinnit sekä mm. henkilöstökulut ja laitteistoista tehdyt poistot.
Nakarin mielestä Suomessa pitäisi lisätä tuntuvasti panostuksia varsinkin alan koulutukseen. Muuten jo olemassa olevaa tietotekniikkaa ei saada tarpeeksi tehokkaaseen käyttöön eikä alalle tulevaisuudessa riitä tarpeeksi osaajia.
- Lisäksi julkisen hallinnon palvelut pitää saada nopeasti verkkoon ja opettaa kansalaiset käyttämään niitä, ennen kuin voidaan puhua todellisesta tietoyhteiskunnasta, Nakari sanoo.
Kehittyvät alueet nopeimmassa kasvussa
Suomen suhteellisen aseman heikkenemistä WITSA:n tilastossa selittää osin vahva lähtötaso, sillä perusinvestoinnit laitteistoon ja esimerkiksi matkapuhelinverkkoihin on meillä pitkälti jo tehty.
Vuosina 1992-99 Suomen tietotekniikka-investoinnit ovat kasvaneet 5 miljardista dollarista 8,8 miljardiin dollariin eli 8,3 prosentin vuosivauhtia, kun maailman keskimääräinen kasvutahti 90-luvulla on ollut 7,5 prosenttia.
Yhteensä tietotekniikan ja tietoliikenteen markkinoiden arvo nousi koko maailmassa viime vuonna 2,1 biljoonaan dollariin, ja tänä vuonna niiden ennakoidaan kasvavan jo kolmen biljoonan dollarin vaiheille. Markkinoiden sisällä kasvun painopiste on siirtymässä laitehankinnoista ohjelmistoihin ja palveluihin.
Maantieteellisesti alan markkinoista runsas kolmannes oli viime vuonna Pohjois-Amerikassa ja runsas neljännes Länsi-Euroopassa. Japanin osuus jäi vajaaseen viidennekseen. Suomen siivu oli vain 0,4 prosenttia.
Väkimäärään suhteutettuna Suomen IT-panostus oli viime vuonna maailman 15. suurin, mutta Nakarin mielestä se ei riitä takaamaan kilpailukyvyn säilymistä.
- Ainakin kymmenen kärkeen pitäisi pyrkiä.
Nyt väkilukuun suhteutetun listan kärjessä on Sveitsi. Siellä IT-investointeihin kului WITSA:n tilaston mukaan viime vuonna 3 335 dollaria kansalaista kohti, kun Suomessa luku jäi 1 946 dollariin. Sveitsin jälkeen tulevat Japani, Yhdysvallat, Tanska, Singapore, Ruotsi, Norja, Hollanti, Britannia ja Australia.
Alan nopeimmin kasvavat markkinat olivat WITSA:n tilaston mukaan viime vuonna Vietnam, Kiina, Puola, Kolumbia, Intia, Brasilia, muu Itä-Eurooppa, Unkari, Romania ja Slovakia, joissa rahaa palaa runsaasti vielä pelkän perusinfrastruktuurin pystytykseen.
WITSA:n selvityksessä oli mukana 55 maata ja aluetta, jotka edustavat 98 prosenttia maailman tietotekniikka- ja tietoliikenneinvestoinneista.
STT-IA
8.12.2000
