Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Äidinmaidon määrityksistä apua allergian etsintään



Pitkittynyt rintaruokinta ei välttämättä suojaakaan lasta allergioilta, kuten tähän asti on uskottu.


Hiljattain tohtoriksi väitelleen LL Kirsi Järvisen mukaan rintamaidossa esiintyvät poikkeavuudet ja puutteet solu- ja välittäjäainetasolla saattavat olla yhteydessä rintaruokitun lapsen lehmänmaitoallergian puhkeamiseen.

- Äidinmaidon valkosolujen erittelymäärityksistä saattaisi olla suurtakin apua etsittäessä vastasyntyneitä, joilla on suurentunut riski altistua ruoka-allergioille, kertoo Järvinen.

Riskiryhmään kuuluvat vastasyntyneet, joiden sisaruksilla on ruoka-aineherkistymiä.

Järvinen toteaa, että äidinmaito on kiistatta terveen lapsen parasta ravintoa, mutta allergiaperheissä yleinen suositus pitkästä rintaruokinnasta kaipaa lisäarviointia.

- Jos lapsi saa oireita rintamaidosta, vaikka äiti välttäisi allergisoivia ruoka-aineita, niin äidinmaidon koostumus olisi hyvä selvittää ja imetyksen automaattista jatkamista olisi harkittava uudelleen, toteaa Järvinen.

Hänen mukaan tutkimukset eivät olisi kovin kalliita ja niitä olisi mahdollista tehdä sekä keskus- että yliopistosairaaloissa.

- Analysoimalla rintamaitoa löydettäisiin vauvat, joiden ruokintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kertoo Järvinen.

Hän toteaa, että imetysiän jälkeen tällaisten lasten tulisi juoda erityismaitovastikkeita, joissa maitoproteiini on valmiiksi pilkottu.

- Lehmänmaitoallergia väistyy 80 prosentilla lapsista 3-4 ikävuoteen mennessä ja joillakin allergia voi kestää kouluikään saakka. Vain murto-osalla allergia säilyy koko aikuisiänkin, huomauttaa Järvinen.


Äidinmaito voi olla immunologisesti poikkeava

Lehmänmaitoallergian oireet alkavat usein jo pelkän rintaruokinnan aikana ja osalla lapsista esiintyy vaikeita allergiaoireita, vaikka äiti välttäisi maitotuotteita tarkastikin.

Järvinen selvitti väitöstutkimuksessaan äidinmaidossa esiintyvien immunologisten tekijöiden vaikutusta lehmänmaitoallergian syntyyn. Tutkimukseen osallistui sata äiti-lapsiparia vuoden ikään asti.

Väitöstutkimuksessa maitoallergisten lasten äitien maidossa todettiin vähemmän magrofageja eli tietyntyyppisiä valkosoluja.

- Magrofagit ovat valtasoluja normaalissa rintamaidossa ja luultavasti niiden tehtävänä on ravinnon antigeenien eli vasta-aineiden esittely imeväisen kokemattomalle puolustusjärjestelmälle, selvittää Järvinen.

Allergisten lasten äitien rintamaidossa oli myös muita vähemmän immunoglobuliini A:ta, jonka on tiedetty olevan allergioilta suojaava tekijä. Syitä rintamaidon poikkeavuuksiin ei toistaiseksi tunneta.

FF-IA
8.9.2000


Ajassa -sivulle