Ruotsi valmis harkitsemaan päivämäärää EU:n laajentumiselle

Lindh selosti keskiviikkona Ruotsin puheenjohtajakauden tavoitteita EU-parlamentin ryhmänjohtajille Strasbourgissa.

Laajentuminen, työllisyys ja ympäristökysymykset ovat Ruotsille keskeisimmät painopisteet. Puolivuotinen EU-puheenjohtajuus alkaa vuodenvaihteessa.

- Nyt on liian varhaista asettaa tavoitepäivämäärää, mutta sitä voidaan toivottavasti pohtia meidän kaudellamme, jos neuvottelut etenevät hyvin.

Lindh toivoi Ruotsin kaudella saatavan läpimurtoja muutamassa vaikeassa neuvottelukysymyksessä. Vaikeimpiin aiheisiin kuuluvat maatalous, ympäristönormit ja työvoiman vapaa liikkuvuus.

Toistaiseksi EU on asettanut aikarajan vain itselleen. Unionin sääntöuudistusten pitäisi valmistua niin, että EU voi ottaa vastaan uusia jäseniä vuoden 2003 alusta. Yleisesti uskotaan, että päivämäärä siirtyy paria vuotta kauemmas tulevaisuuteen.

Lindh tapasi Strasbourgissa myös laajentumiskomissaari Günter Verheugenin, joka nyt jo kiistää viimeviikkoisen ehdotuksensa EU:n laajentumista koskevasta kansanäänestyksestä Saksassa.

Lindhin mielestä lausunto oli syytäkin perua.
- Se oli uskomattoman typerästi sanottu jos hän sanoi niin, Lindh sanoi.

Hänen mielestään EU-maissa on poliittisten johtajien perusteltava laajentumisen tarpeellisuutta paremmin.

Nyt puhutaan vain tukileikkauksista ja lisämaksuista; samalla pitäisi muistaa, että hakijamaissa on tehty hyvin suuria uhrauksia EU-jäsenyyden valmistelemiseksi, Lindh huomautti.

Ei ratkaisua avoimuusriidasta

Lindhin mukaan Ruotsi ei ole vielä päättänyt, lähteekö se tukemaan EU-parlamenttia mahdollisessa oikeusjutussa ministerineuvostoa vastaan.

Parlamentti päättänee ensi viikolla, valittaako se EY-tuomioistuimeen kriisinhallintaa koskevien asiakirjojen salaamisesta. Osa parlamentaarikoista pitää päätöstä laittomana, sillä parlamenttia ei kuultu sitä tehtäessä.

Lindh kannatti pyrkimyksiä muuttaa päätöstä, mutta sanoi Ruotsin haluavan selvittää, olisiko kanteesta enemmän hyötyä vai haittaa.
- Emme haluaisi, että tämä oikeusjuttu heikentää pyrkimyksiä vahvistaa unionin avoimuutta, Lindh sanoi.

Ministerin mielestä osa ongelmaa oli siinä, että päätös tehtiin virkamiestasolla EU-suurlähettiläiden kesken. EU-maiden ministerit olivat kesälomalla, eikä asiasta keskusteltu heidän kokouksissaan.

- Olen varma, että tätä päätöstä ei olisi tehty tässä muodossa, jos se olisi viety poliittiselle tasolle, Lindh sanoi.

Ruotsi, Suomi ja Hollanti olivat ainoat maat jotka äänestivät päätöstä vastaan heinäkuussa. Päätös merkitsi, että kriisinhallintaan liittyvät asiakirjat suljettiin kokonaan yleisten asiakirjajulkisuutta hallitsevien sääntöjen ulkopuolelle.

EMU:sta ei kiistellä

Lindh sanoi, että Tanskan kansanäänestys EMU-jäsenyydestä on Ruotsin kannanotolle hyvin tärkeä. Kävi miten kävi, hän toivoi, ettei Ruotsissa puheenjohtajuuskaudella keskustella rahaliiton jäsenyydestä.

- Se on kysymys, joka jakaa Ruotsin. Toivon, että voimme keskustella puheenjohtajakaudella asioista, jotka yhdistävät meitä.

Lindh ei halunnut arvioida milloin Ruotsi saattaisi järjestää kansanäänestyksen rahaliiton jäsenyydestä.

STT-MH
8.9.2000

Ulkomaat -sivulle