Suomen Pankki varoittaa ylikuumenemisesta
Odotettua nopeampi talouskasvu, raakaöljyn hinnan nousu ja euron kurssitaso ovat vauhdittaneet Suomen inflaatiota ja synnyttäneet uhan talouden ylikuumenemisesta, varoitti Suomen Pankki keskiviikkona.
Hallituksen
budjettiesityksen myötä talouspolitiikan
kokonaisuus on keskuspankin mukaan
muodostumassa suhdannenäkymiin nähden
merkittävän keveäksi.
Pääjohtaja Matti Vanhalan mukaan
ylikuumenemisen riski oli nähtävissä jo vuosi
sitten. Nyt se on toteutumassa.
Merkkejä
ylikuumenemisesta ei ole enää vain
asuntomarkkinoilla, vaan niitä on nähtävissä myös
muilla alueilla, sanoi Vanhala keskiviikkona
Helsingissä.
- Talouspoliittisesti lähikuukausien ennuste on
selvästi hankalampi kuin vielä kesäkuussa
arvioitiin, sanoi Vanhala.
Tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan
Vanhalan mukaan tiukemmin mitoitettua
finanssipolitiikkaa ja maltillisia palkkaratkaisuja.
Se edellyttää myös työmarkkinoiden toimintaa
tehostavia ja talouden tuotantomahdollisuuksia
lisääviä rakenteellisia uudistuksia.
Suomen talous on viime vuosina kasvanut selvästi
nopeammin kuin euromaiden taloudet keskimäärin
ja edellytykset ripeän kasvun jatkumiselle ovat
Vanhalan mukaan hyvät.
Suomen inflaatiovauhti on kuitenkin kiihtynyt
tuntuvasti ja on nopeampi kuin euromaissa
keskimäärin. Siksi euroalueen rahapolitiikan viritys
on edelleen Suomen suhdannetilanteeseen
nähden kevyt.
Inflaatiovauhti yli aiemman ennusteen
Vanhalan mukaan keskuspankin kesäkuinen arvio
2,8 prosentin inflaatiosta tänä vuonna ja 2,5
prosentista ensi vuonna on ilmeisesti liian
alhainen. Hän ei kuitenkaan esittänyt uusia
täsmällisiä arvioita.
SP ennusti kesäkuussa kokonaistuotannon
kasvavan tänä vuonna 5,1 prosenttia, ensi vuonna
4,4 prosenttia ja vuonna 2002 4,0 prosenttia.
Suomen inflaatio on vuositasolla liikkunut viime
kuukausina 3,7 prosentin tasolla ja euroalueen
inflaatio 2,4 prosentin tasolla.
Vanhalan mukaan
näyttää mahdolliselta, että euroalueellakin
mennään vuodenvaihteen toiselle puolen
vauhdilla, joka edelleen alkaa kakkosella.
Suomen kannalta euroalueen korkotaso saattaa
olla alhainen. Vanhala korosti kuitenkin, että
korko on koko euroaluetta ajatellen Suomen
Pankin mielestä oikein asetettu.
Koska aktiivisen
suhdannepolitiikan mahdollisuudet ovat vähäiset,
korostaa keskuspankki rakenteellisia uudistuksia,
tiukkaa finanssipolitiikkaa ja palkkamalttia.
Finanssipolitiikkaa keventävät hallituksen
lupaamat veronalennukset, jotka ilman niiden
kysyntävaikutuksia kompensoivia menoleikkauksia
saattavat kärjistää vallitsevaa
korkeasuhdannetta.
Menokurin noudattaminen on
Suomen Pankin mukaan ensiarvoisen tärkeää
myös siksi, että työllisyyden parantaminen
edellyttää uusia veronkevennyksiä
tulevaisuudessa.
Palkkamaltti korostuu
- Euroalueen rahatalouden keveys yhdessä
finanssipolitiikan kevenemisen kanssa korostavat
entisestään työmarkkinaratkaisujen merkitystä,
Vanhala sanoi.
Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan selvää, että
nykyisillä suhdannenäkymillä pelkästään
työmarkkinaratkaisuilla voidaan aikaansaada tai
palauttaa tasapainoisemman talouskehityksen
edellytykset.
Vaikka inflaatio on ollut ennakoitua nopeampaa ja
reaalipalkkojen nousun jäänyt odotettua
vaatimattomammaksi nykyisellä sopimuskaudella,
sen ei Vanhalan mukaan tulisi johtaa
kompensaatioon, kun palkoista sovitaan.
Ehdotetut veronkevennykset jo yksistään lisäävät
palkansaajien tuloja varsin tuntuvasti ja ne tulisi
hänen mukaansa ottaa huomioon
palkkaratkaisujen mitoituksessa.
- Työvoimakustannusten nousu kiihdyttäisi
inflaatiota ja pahimmassa tapauksessa
synnyttäisi vaikeasti hallittavan palkkojen ja
hintojen nousukierteen, Vanhala sanoi. Sen
seurauksena työllisyyden kehitys muodostuisi
odotettua heikommaksi.
STT-MH
8.9.2000
Talous -sivulle
|