Teemamatkat ja oheispalvelut kasvattavat suosiotaan
Maailman matkailujärjestön World Tourism Organizationin ennusteen mukaan luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muita ilmiöitä ovat mm. lyhyiden lomien yleistyminen, kiertomatkailun kasvu sekä matkailukeskusten suosion lisääntyminen.Teollisuusmaiden väestön ikääntyminen ja lisääntyvä vapaa-aika luovat tarpeita matkailupalvelujen kehittämiselle. Saman aikaisesti työikäisen väestön nk. lyhytlomat yleistyvät. Myös työ-, kokous- ja palkintomatkat lisääntyvät.
Matkailijamäärien kasvusta huolimatta perinteinen massaturismi on vähenemässä. Matkailijat etsivät uusia, eksoottisia matkakohteita.
Lomailun ohella matkalta odotetaan viihdytystä, jännittäviä kokemuksia ja uusien asioiden oppimista.
Matkalle lähdetään pienissä ryhmissä ja matkan järjestäjältä vaaditaan yksilöllistä palvelua. Erilaiset teemamatkat ja matkailun oheispalvelut kasvattavat suosiotaan.
Kilpailu alalla kiristyy
Hintatietoisuus on lisääntynyt ja hintojen vertailu yleistynyt sen tultua Internetin kautta helpommaksi.
Tulevaisuudessa teknologian merkitys kasvaa erityisesti mainostamisessa, matkakohteen valinnassa sekä matkojen ja niiden oheispalveluiden varaamisessa.
Matkailujärjestön arvion mukaan matkailualalle syntyy vuoteen 2010 mennessä 100 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Suomessa matkailu työllistää vuosittain noin 80 000 henkilöä. Eniten matkailusta hyötyvät majoitus- ja ravitsemusalat (21 000 henkilötyövuotta), henkilöliikenne (23 000 htv), vähittäiskauppa (19 000 htv) sekä urheilu-, virkistys- ja kulttuurisektorit (6 100 htv).
Myös Suomessa keskeinen haaste
Luonto- ja kulttuurimatkailun vahvistaminen kuuluu Suomen myös matkailun keskeisiin kehittämishaasteisiin, ja matkailun merkitys on huomattu myös sisältötuotannossa.
Julkinen sektori ja Euroopan unioni tukivat matkailun ja sitä tukevien alueellisten palvelujen kehittämistä Suomessa viime vuonna yhteensä noin 2,3 miljardilla markalla.
EU:n tukemia matkailuhankkeita toteutettiin viiden viime vuoden aikana Suomessa yli 2 500. EU-tuen osuus niissä on ollut vuosittain keskimäärin yhteensä 255 miljoonaa markkaa.
Vaikka käynnissä on useita matkailun kehittämishankkeita, alalla kaivataan erikoistumista sekä yhteistyötä alueellisesti tai erilaisten teemojen ympärille.
Suomalaiset hallitsevat opetusministeriön kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivusen mukaan hyvin erä- ja luontoturismin, mutta kulttuurimatkailun kehittämisessä on vielä haasteita.
Tällä hetkellä suomalaiset kulttuurimatkailutuotteet sijoittuvat pääasiassa kesäkaudelle, ja etenkin pienistä ja yksilöllisistä ympärivuotisista tuotteista on puutetta.
Tavoitteena onkin opetusministeriön mukaan jatkaa kulttuuritapahtumien ja festivaalien tuotteistamista ja yhteismarkkinointia sekä kehittää kulttuurikohteita matkailijoille entistä mielenkiintoisemmiksi, sillä matkailu voi olla taloudellisesti merkittävä tekijä.
Kulttuurimatkailun näkökulmasta suurimpia haasteita ovat mm. toimijoiden hajanaisuus sekä puutteellinen tieto alan liiketoiminnallisesta kannattavuudesta, markkinoista ja asiakkaiden toivomuksista.
Tiedon, kokemusten ja osaamisen vaihto kulttuuri- ja matkailualan välillä on ollut Vähäistä - paikan hengen matkailullisesta hyödyntämisessä eli tuotteistamisessa tarvitaan yhteistyötä. Myös kestävän kehityksen vaatimukset on otettava huomioon.
Alueellisilla hankkeilla on mahdollista tiivistää yhteistyötä alan tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yksityisen ja julkisen kulttuuri- ja matkailusektorin välillä mm. luomalla tietokantoja palvelujentarjoajista sekä rakentamalla yhdessä erilaisia teematuotteita.
Luontoon, kulttuuriin, harrastuksiin ja elämyksiin perustuvat oheis- ja ohjelmapalvelut on kytkettävä muuhun matkailumarkkinointiin.
Koska ohjelmapalveluyritykset ovat vielä suhteellisen pieniä, kapea-alaisia ja sesonkisidonnaisia, niiden verkostoitumista olisi edistettävä tuotannollisen varmuuden ja osaamisen takaamiseksi, opetusministeriöstä todetaan.
IA
8.9.2000
