Teollisuuden sivutuotteet tehokkaammin hyötykäyttöön
Suomen ympäristökeskuksessa on valmistunut raportti, jossa selvitetään teollisuuden mineraalisten jätteiden eli sivutuotteiden ympäristökelpoisuuden arviointia ja kriteereitä eri maissa.Selvityksen pohjalta on laadittu ehdotus siitä, miten ja millä kriteereillä maarakentamisessa käytettävien jätemateriaalien ympäristökelpoisuus pitäisi Suomessa arvioida. Selvityksen ovat rahoittaneet TEKES ja ympäristöministeriö.
Ehdotuksen tavoitteena on yhtenäistää alan viranomaismenettelyä ja määritellä sivutuotteiden kelpoisuutta maanrakennuskäytössä.
Raportti toimii tausta-aineistona asetukselle, jolla tietyt teollisuuden sivutuotteet vapautetaan ympäristölupavelvollisuudesta. Asetusta valmistelee ympäristöministeriö yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Asetuksella selvennetään jätteiden maanrakennuskäyttöä koskevaa sääntelyä ja hallintokäytäntöä.
Tavoitteina ovat myös sivutuotteiden nykyistä tehokkaampi hyötykäyttö maarakentamisessa, luonnon materiaalien kuten soran ja hiekan säästäminen ja maaperän ja pohja- sekä pintavesien suojeleminen. Sivutuotteiden hyötykäytöstä ei kuitenkaan saa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Useimmissa maissa sivutuotteiden ympäristökelpoisuuden arviointi on perustunut niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja liukoisuuteen. Liukoisuustestit ja kriteerit vaihtelevat huomattavasti.
Muutamissa maissa on meneillä tai käynnistymässä riskinarviointiin liittyviä tutkimushankkeita. Suomessa maanrakennuskäytöstä ei ole yhtenäisiä ohjeita ja kriteereitä ja siksi hyväksymiskäytännöt ovat vaihdelleet.
Lentotuhkaa käytetty paljon
Maassamme on jo muutaman viime vuosikymmenen ajan käytetty kivihiilen poltossa muodostuvaa lentotuhkaa maanrakennuksessa. Helsingin seudulla lentotuhkaa on käytetty tienpohjissa ja muissa vastaavissa rakenteissa jo 70-luvulta lähtien.
Lentotuhka on savukaasuista sähköisten ja mekaanisten erottimien avulla kerättyä tuhkaa. Se on rakenteeltaan hienojakoista ja koostuu pääasiassa lasimaisista palloista, joista useimmat ovat onttoja.
Lentotuhkaa syntyy etenkin energiantuotantolaitoksissa ympäri Suomea ja sitä käytetään mm. betonimassan sideaineena sekä tienpohjissa soran ja hiekan sijasta.
Lentotuhkassa voi olla ympäristön kannalta vaarallisia aineita kuten kromia, arseenia, lyijyä, sinkkiä ja kadmiumia.
Teollisuuden sivutuotteista maarakentamiseen teknisesti soveltuvat betonimurske, masuunikuona, teräskuonat sekä kemianteollisuuden ja metsäteollisuuden jotkut prosessijätteet kuten esimerkiksi fosforipitoinen jätekipsi.
Raudan sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa on käytetty etenkin Oulun seudulla maarakentamisessa ja maatalouslannoitteena.
Sivutuotteita syntyy miljoonia tonneja vuodessa. Ympäristöluvan hakuprosessin hitaus on hankaloittanut sivutuotteiden käyttöä maarakentamisessa
Suomessa ympäristökelpoisuutta on viime vuosina arvioitu etupäässä Hollannissa kehitettyjen raja-arvojen pohjalta. Hollannin olosuhteet eroavat merkittävästi suomalaisista.
Ehdotuksen raja-arvoissa on pyritty ottamaan huomioon ympäristömme erityispiirteet sekä olemassa tai valmisteilla olevat kansalliset ympäristönsuojelulliset säädökset, ohjeet ja suositukset.
Raja-arvot ovat joiltain osin hollantilaisia tiukemmat, mutta muutos ei vaikuta merkittävästi nyt käytössä olevien sivutuotteiden hyötykäyttökelpoisuuteen.
Raportista valmistuu julkaisu lokakuussa.
IA
8.9.2000
