Tuhkahautauksen suosio muuttaa hautausmaita
Seurakuntien puutarhurit uskovat, että tuhkauksen osuus hautausmuotona lisääntyy hitaasti edelleen.- Tänä päivänä jo noin 21 prosenttia vainajista tuhkataan, kun vielä viisi vuotta sitten prosenttiluku oli vain 15, Seurakuntapuutarhurit ry:n puheenjohtaja Risto Lehto kertoo.
Suositumpaa tuhkaus on kasvukeskuksissa. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea hautausmaiden maankäyttö.
- Kaupungeissa tuhkauksen lisääntyminen merkitsee, että hautausmaat palaavat asutuksen yhteyteen. Pieniä uurnahautalohkoja rakennetaan puistomaisille kirkkomaille, arkkitehti Bey Heng uskoo.
Tuhkauksen lisäys pakottaa myös maaseutuhautausmaita uurnahautalohkojen rakentamiseen.
- Kun maaseudulta kaupunkeihin muuttaneet tulevat paluumuuttajina uurnissa synnyinseuduilleen, ei heille haluta luovuttaa uusia arkkuhautoja, vaan talouspäälliköt laskevat, että uurnahautalohkojen rakentaminen tulee edullisemmaksi, sanoo seurakuntapuutarhurien opinto- ja neuvottelupäivillä Mikkelissä torstaina puhunut Heng.
Hänen mukaansa myös muistolehtojen ja sirotushautauksen suosio on lisääntymässä. Päättyneen elämän dokumentointi voidaan siis hoitaa erinomaisen hyvin ilman kallista, ilmaisullisesti köyhää, kömpelöä ja raskasta hautamuistomerkkiä.
Mikäli hautausmaat halutaan kuitenkin pitää kulttuurisesti elävinä, on hautamuistomerkkien sanomiin kiinnitettävä aivan poikkeuksellisen suurta huomiota.
- Tarve hautojen luovutuksen rajoittamiseen poistuu kokonaan seuraavan sadan vuoden aikana. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, onko halu ja tarve sukuhautojen hoitamiseen ehtinyt kuolla, vai herääkö se uudelleen henkiin.
- Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin nyt, eikä sukuhaudoilla enää käydä, jää niiden arvo yhteiskunnan vaalittavaksi, Heng ennustaa.
Tyhjenevätkö hautausmaat?
Muistolehtojen ja sirotusalueiden suosion kasvuun voi suhtautua Hengin mukaan ristiriitaisin tuntein, sillä tuhkattua ihmistä ei nykyisen lain mukaan tarvitse tuoda hautausmaalle haudattavaksi niin kuin ennen.
- Nämä yhteisille hauta-alueille tehtävät hautaukset ovat varsin sopivia vainajille, joilla ei ole sukulaispiiriä hautaa hoitamassa. Jos yli puolet vainajista haudataan näin, alkavat hautausmaamme tyhjentyä.
Toisin ajattelevat pysynevät Hengin mukaan kuitenkin vähemmistönä, ainakin jos hautausmaista huolehditaan ja jos hautojen hoitamisen hintaa ei koroteta kohtuuttomiin.
Heng uskoo, että hautoja tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta voi olla, että niitä ei enää oteta yhtä haudanvakavasti kuin ennen.
- Jo nyt sanotaan, aivan rakkaudellisesti, että kuolema on yksinomaan jälkeenjääneiden päänsärky. Olemme ehkä astuneet välitilaan, jossa ei enää uskota todelliseen kuolemaan vaan elämä alkaa olla henkinen ilmiö, Heng toteaa.
Hänen mukaansa verkostuminen ja tietoyhteiskunta vaikuttavat välillisesti ihmisten tunteisiin ja ajan henki muuttaa suhtautumista kuolemaan. Samalla muuttuu myös se, kuinka seurakunnat hoitavat ja kehittävät hautaustointa.
STT-IA
8.9.2000
