STT-IA, 12.1.2001

A. T. Kearney -yhtiö ja Foreign Policy -lehti ovat käyttäneet kehittämässään indeksissä erilaisia muuttujia, kuten muun muassa ulkomailla matkustamista, kansainvälisiä puheluita ja Internet-yhteyksien määrää.

Mukana on myös talouskehitys: maiden tuottamia palveluita sekä kansainvälisen kaupan osuutta on vertailtu, samoin tarkastelussa ovat mukana pääomavirrat.

Ensimmäisen mittauksen voitti selkeästi Singapore, toiseksi kipusi Alankomaat, Ruotsi oli kolmas, Suomi oli viidentenä, Norja kahdeksas ja Yhdysvallat oli jätetty sijalle 12.

Pohjoismaiden ylistys

Maanantaina julkaistussa selvityksessä ylistettiin Pohjoismaita malliesimerkkinä maailmanlaajuisesta yhdistymisestä.

Ruotsi, Suomi ja Norja ovat kääntäneet perinteisen teknisen ja tuotannollisen menestyksensä ja toimivat tietotekniikan vallankumouksen mukana. Samalla maat ovat avautuneet laajemmin kaupalle ja investointivirroille, selvityksessä todettiin.

Suomea kehuttiin Internetin käytön mallimaaksi, joka ylsi jo varhaisessa vaiheessa maailman ykköseksi nettiliittymissä.

Amerikkalaisselvityksen mukaan Suomen ulkomaankaupasta jo yli neljännes ulottuu nyt Euroopan ulkopuolelle, ja lähes puolet Suomen 30:n suurimman yrityksen henkilöstöstä työskentelee ulkomailla.

Nokia mainittiin tietysti Suomen lippulaivana. Selvityksessä kehuttiin Suomen viime vuosien edistystä ja todettiin, että vain muutama vuosi takaperin maalla ei olisi ollut asiaa kärkimaiden joukkoon.

Ruotsia luonnehdittiin maaksi, joka otti ensimmäisenä laajasti käyttöön puhelimen ja Ericssonia kehuttiin matkapuhelintekniikan edelläkävijä.

Selvityksessä hämmästeltiin Skandinavian menestystä, sillä perinteisesti on oletettu, että alueella vallitseva tiukka verotus ja raskas sääntely ehkäisevät globalisaatiokehitystä.

Maapalloistumisen siunaukset

Amerikkalaismittaus jakaa runsaskätisesti kehuja globalisaation siunauksille. Selvitys mainostaa, että globalisoituneimmat maat ovat myös maailman kärkeä vapaudessa ja tasa-arvossa.

Globalisaation kärkimaissa on myös erittäin vähän korruptiota. Tutkimuksen voittaja Singapore ei tosin voi rehvastella kansalaisoikeuksilla, mutta alueen väitetään oleva harvinaisen vapaa korruptiosta.

Amerikkaselvityksessä kiistetään myös väitteet, joiden mukaan globalisaatio olisi syntipukki köyhien ja rikkaiden väliseen epätasa-arvoon.

Talousnousussa olevissa maissa, jotka ovat samalla globalisoituneita, kuten Puolassa, Tshekissä ja Unkarissa, tulot jakaantuvat kohtuullisen tasaisesti.

Globalisaatiomittauksen hännänhuipuissa, kuten Venäjällä, Kiinassa ja Argentiinassa tuloerot ovat huikeita.
- Näiden löydösten pitäisi elvyttää keskustelua siitä, ovatko köyhät maat epätasa-arvoisia globalisaation vuoksi, vai siksi, että ne eivät ole riittävän maapalloistuneita, selvityksessä todetaan.

Selvityksen mukaan syitä köyhyyteen ja taloudelliseen epätasa-arvoon pitäisi hakea maiden historiasta, talouskasvusta, hyvinvointiohjelmista ja koulutuspolitiikasta, eikä vain globalisaatiosta.

Ulkomaat -sivulle