IKK, 12.1.2001

Ruotsin sosiaalijohtajien jäsen Per-Olof Forsblom, maan vuokralaisjärjestön puheenjohtaja Barbro Engman ja Lundin yhteiskunnallisen korkeakoulun dosentti Tapio Salonen vaativat keskiviikon Dagens Nyheter- lehdessä asumistukien ja yhteiskunnallisen turvaverkon muuttamista.

Asiantuntijoiden mielipidekirjoituksen pohjana on Salosen ja Torbjörn Hjortin raportti köyhien lapsiperheiden asuinoloista ja toimeentulosta, Knapphetens boningar - Om fattiga barnfamiljers boende och ekonomi. Tutkimus pohjaa 20 lapsiperheen syvähaastatteluun ja 100 lapsiperheen taustatietojen tilastolliseen käsittelyyn.

Kirjoittajien mukaan köyhien talouksien määrä ei ole kasvanut, mutta niistä on tullut entistä köyhempiä. Näkyvimpinä köyhtymisen taustamuuttujina he pitävät kansallista alkuperää ja koulutustasoa.

Tutkimukseen otettiin vuosina 1994-2000 jatkuvaa asumistukea saaneet, koska asumistuki on Ruotsissa suunnattu köyhimmille lapsiperheille. Ryhmään kuuluu noin 85 000 ruotsalaisperhettä, joissa on noin 100 000 aikuista ja 150 000 alle 17-vuotiasta lasta.

Jatkuvia ja mahdottomia priorisointiongelmia

Kaikista lapsista noin kahdeksan prosenttia eli joka kahdestoista lapsi lukeutuu viime vuosikymmenen jälkipuoliskon köyhyydessä eläneisiin talouksiin. Vuokran osuus asumistukiperusteisista tuloista oli tutkituissa talouksissa noin 50 prosenttia.

Kirjoittajat sanovat, että niin yksinhuoltaja- kuin maahanmuuttajaperheidenkin arkipäivää sävyttävät jatkuvat ja mahdottomat priorisointiongelmat.

- Kyse ei ole mistään hetkellisestä taloudellisesta notkahduksesta, vaan elämästä vuodesta toiseen jatkuvassa taloudellisessa stressissä, johon ei juuri pilkahda toivoa myönteisestä muutoksesta, asiantuntijat kirjoittavat.

Tilapäistyöt vakinaistettava

Kirjoittajat sanovatkin tutkittujen elävän köyhyyskuilussa: heidän tulonsa kyllä nousivat 90-luvun lopulla, mutta heidän taloutensa ei kohentunut, koska tuet pienentyivät muiden tulojen kasvettua.

Asiantuntijat peräävätkin valtiolta ja kunnilta sosiaalista asuntopolitiikkaa, mutta myös yhteiskunnan tukipolitiikan muutosta. Muutosta odoteltaessa he ehdottavat työnantajien ja ay-liikkeen yhteistyötä tilapäistöiden vakinaistamiseksi.

- Köyhät vanhemmat kykenevät huolehtimaan 150 000 lapsestaan. He kykenevät myös työskentelemään vakituisessa työsuhteessa, kirjoittajat piikittelevät.

Ulkomaat -sivulle