Lähes miljoona suomalaista asuu hissittömässä kerrostalossa

STT-IA, 19.1.2001

Ministeriö lähettää kevään aikana useille sadoille taloyhtiöille eri puolille maata kyselyn.
- Kiinnostuksesta riippuen käytännön toimiin päästäneen vuoden tai kahden kuluttua, sanoo yli-insinööri Timo Huhtaluoma ympäristöministeriöstä.

Lähes miljoona suomalaista asuu vähintään kolmikerroksisissa taloissa. joissa ei ole hissiä. Silti hissien rakentaminen on edelleen vähäistä. Vaikka vailla hissiä olevia portaita on pyöreästi 50 000, on vanhoihin kerrostaloihin rakennettu vuosittain vain noin 150 hissiä koko maassa.

Ympäristöministeriössä on alustavasti kaavailtu sopivan koekohteen löytämistä.
- Esimerkiksi muutaman kymmenen hissin yhteishankinnalla voitaisiin ennen laajempia projekteja testata suunnitteluun ja hankintaan liittyviä asioita, arvioi Huhtaluoma.

Hissien tarve lisääntyy vuosi vuodelta

Hissittömyys on ministeriön mukaan koko yhteiskuntaa koskettava asia. Tavoitteet siirtyä laitoksista koteihin ja avohoitoon vaativat muutoksia myös asuinympäristöön.

Juuri hissien puute saattaa usein olla syynä yhteisin varoin kustannettavaan kotipalveluun. Lisäksi väestö vanhenee seuraavina vuosikymmeninä siten, että vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.

Portaissa liikkuminen on hyvää, mutta riskialtista kuntoilua: porraskäytävissä sattuu joka vuosi viitisentuhatta tapaturmaa, joista 30-40 johtaa kuolemaan.

Myös kunnat aktiivisia

Valtion asuntorahaston vuotuinen määräraha hissirakentamisen tukemiseen on noin 50 miljoonaa markkaa. Asunto-osakeyhtiöt ja vapaarahoitteiset vuokratalot voivat saada avustusta enintään 40 ja aravalainoitetut vuokratalot 50 prosenttia.

Keskihintaisen hissin rakennuskustannukset ovat noin puoli miljoonaa markkaa.

Koska rakentaminen on tuesta huolimatta ollut miltei olematonta, ovat myös useat kunnat ryhtyneet vauhdittamaan asiaa myöntämällä 10-15 prosentin lisäavustuksia. Tällaisen päätöksen ovat tehneet mm. Helsinki, Kuopio, Vantaa ja Lempäälä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen kiinteistöyhdistys pyytää Lahden kaupungilta puolen miljoonan määrärahaa hissien rakentamiseen. Hissittömissä kerrostaloissa asuu 25 000 lahtelaista.

Helsingissä on palkattu erityinen hissiasiamies ja Kotkassa rakentamishankkeita vauhdittamaan on perustettu hissitoimikunta.

Helsingissä 5 000 hissitöntä porraskäytävää

Helsingin 5 000:tä hissitöntä porraskäytävää käyttää yhteensä noin 140 000 henkilöä. Vaikka taloyhtiöt Helsingissäkin saisivat valtion ja kaupungin tuki huomioiden hissinsä "puoleen hintaan", on rakentaminen vähäistä. Esimerkiksi toissa vuonna Helsingin vanhoihin kerrostaloihin rakennettiin vain kahdeksan uutta hissiä.

- Kiinnostusta on, mutta kyseessä on monimutkainen ja pitkä prosessi, jossa asukkaat sekä myös isännöitsijät tarvitsevat paljon erilaista tietoa mm. luvista, rahoituksesta, suunnittelusta ja päätöksentekomenettelystä, sanoo viime keväänä Helsingin kaupungin hissiasiamiehenä aloittanut Erkki Holappa.

Kiinnostus on kuitenkin viriämässä.
- Yli 50:ssä helsinkiläisessä kerrostalossa asia on esillä. Mikäli kaikki vireillä olevat hankkeet toteutuvat, tulisi Helsinkiin parisensataa hissiä, arvioi Holappa.

- Ympäristöministeriön käynnistämällä projektilla on mahdollisuus päästä huomattaviin kustannussäästöihin. Onhan esimerkiksi juuri Helsingissä paljon samalla tavoin rakennettuja taloja, jolloin jo yksin suunnittelukulut jäisivät yhteishankinnoilla pienemmiksi, sanoo Holappa.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki selkiyttää tilannetta?

Hissirakentamisen eräänä jarruna on näihin saakka ollut asunto-osakeyhtiölaki. Vuonna 1992 voimaan tullut ns. kaapelitelevisiopykälä on rajoittanut enemmistöpäätösten tekoa taloyhtiöissä.

Vireillä oleva lakimuutos on tulossa lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Sen toivotaan myös hissiasioissa auttavan nykyistä selkeämpään päätöksentekoon yksinkertaisella enemmistöllä.

Hissihankkeet ovat monissa taloyhtiöissä aiheuttaneet kiistoja ja johtaneet erikoisiin ratkaisuihin. Jopa taloyhtiön sisälle on perustettu hissiyhtiö ja vain sen osakkaat ovat oikeutettuja käyttämään hissiä. Alakerta kun hyötyy hissistä vähemmän kuin ylimmissä kerroksissa asuvat.

Kotimaa -sivulle