**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Saddam Hussein yhä vallassa

    Persianlahden sodasta 10 vuotta

    STT-IA, 19.1.2001



    * Ilmahälytyssireenit alkoivat ulvoa kymmenen vuotta sitten Bagdadissa aamuyöstä 17. tammikuuta. Yhdysvaltain johtaman liittouman koneet olivat aloittaneet ilmahyökkäyksen, jonka kuluessa Irakiin kylvettiin 88 000 tonnia pommeja.


    Aavikkomyrskyn nimellä tunnettu operaatio oli television ja elektroniikan ihmeiden aikakauden sotaa. Miljoonat ihmiset saattoivat seurata televisioistaan suorana lähetyksenä liittoutuman ohjuksien iskeytymistä ja ilmatorjuntatulen leimahduksia Bagdadin taivaalla.

    Aavikkomyrskyn tavoitteena oli irakilaisten joukkojen ajaminen Kuwaitista. Irak oli miehittänyt tämän pienen naapurimaansa edellisen vuoden elokuussa. YK oli julistanut miehityksen vuoksi Irakin taloussaartoon ja antanut jäsenmaille oikeuden käyttää "kaikkia tarvittavia keinoja" irakilaisten karkottamiseksi Kuwaitista.

    Yhdysvaltojen johtamaan liittoutumaan kuului kolmisenkymmentä maata. Liittoutumalla oli 580 000 sotilasta, 750 lentokonetta, 60 sota-alusta ja 1 200 panssarivaunua. Joukot olivat amerikkalaisen kenraali Norman Schwarzkopfin komennossa.

    Vastassa oli Irakin 350 000 miehen vahvuinen armeija, joka paperilla oli maailman neljänneksi suurin sotilasmahti. Irakin presidentti Saddam Hussein vakuutti, että Irak löisi liittoutuman edessä olevassa Umm al-Maarekissa, kaikkien taistelujen äidissä.

    Liittoutuman ilmavoimat pommittivat kuitenkin riekaleiksi Irakin sodankäynnin perustan. Irakilaiset eivät edes yrittäneet uhmata liittoutuman ilmaherruutta, vaan Irak lähetti koneitaan Iraniin suojaan liittoutuman ilmaiskuilta.


    Kukaan ei tiedä uhrien määrää

    Ilmasodan ja myöhemmän maasodan uhrien määrästä ei kenelläkään näytä olevan, ainakaan julkituotua, varmuutta. Lännessä on esitetty arvioita, että sodassa ja heti sen jälkeen kuoli 50 000-150 000 irakilaista, heistä puolet siviilejä.

    Siviiliuhreista herätti erityistä huomiota ohjusisku Bagdadissa sijaitsevaa Amiryan väestönsuojaa vastaan 13. helmikuuta. Useita satoja ihmisiä sai surmansa. He olivat Irakin mukaan siviilejä, amerikkalaisten mukaan suojaa käytettiin myös komentokeskuksena.

    Suoja oli suomalaisten rakentama, ja Irakissa väitetään, että suomalaiset olivat antaneet rakennuksesta tietoja amerikkalaisille. Vain näin on Irakin mukaan selitettävissä, että amerikkalaiset pystyivät ampumaan kaksi ohjusta juuri haavoittuvimpaan kohtaan rakennusta. Suomalaiset ovat torjuneet väitteet perättöminä.

    Sotatoimissa kuoli vain 137 amerikkalaista, vaikka etukäteisarvioissa amerikkalaiskaatuneiden määrä oli arvioitu useisiin tuhansiin.


    Scud-ohjuksia Israelia vastaan

    Irakin vastaiseen liittoutumaan oli saatu myös useita arabimaita, mm. Syyria. Liittoutuman koossapysymisen suurin uhka koettiin, kun Irak ryhtyi ampumaan Scud-ohjuksia Israelia vastaan.

    Israel oli julistanut vastaavansa iskuihin, jos Irak aloittaa hyökkäyksen israelilaisia kohteita vastaan. Israelin liittyminen Irakin vastaiseen rintamaan olisi kuitenkin merkinnyt arabimaiden lähtöä siitä.

    Sotilaallisesti ohjusiskuilla Israeliin ei ollut minkäänlaista merkitystä. Tarvittiin kuitenkin amerikkalaisten koko taivutteluarsenaali, ennen kuin Israel suostui pidättymään vastaiskuista.

    Helmikuun 23. päivänä liittoutuma oli valmis aloittamaan maahyökkäyksen irakilaisten karkottamiseksi Kuwaitista.

    Viikkokausia jatkunut pommituskampanja oli kuitenkin varmistanut liittoutuman voiton tosiasiallisesti jo ennen maasodan alkamista. Irakilaiset asevelvollisjoukot alkoivat antautua joukoittain heti kun Schwarzkopfin kolme panssarikiilaa olivat lähteneet liikkeelle.


    Sotilaallisesta voitosta poliittiseen pattitilanteeseen

    Yhdysvallat julisti Irakin kärsineen sodassa "kaikkien tappioiden äidin". Poliittista voittoa Yhdysvallat ei sen sijaan ole saanut vieläkään.

    Irak lupasi YK:lle - jonka nimissä liittoutuma oli sotinut - aseleposopimuksessa hävittää joukkotuhoaseensa ja luopui vaatimuksistaan Kuwaitiin.

    YK:n julistamia pakotteita Irakia vastaan jatketaan tänäkin päivänä. Silti ei ole vieläkään varmuutta siitä, että Irak olisi hävittänyt kaikki ydinaseensa sekä kemialliset ja biologiset asevarastonsa.

    Yhdysvaltojen presidenttinä oli Persianlahden sodan aikana George Bush, puolustusministerinä oli Dick Cheney ja asevoimien komentajana Colin Powell. Lauantaina Yhdysvaltojen presidentiksi siirtyy Bushin poika George W. Bush, varapresidenttinään Dick Cheney ja ulkoministerinään Colin Powell.

    Irakissa on sen sijaan vallassa Saddam Hussein, vaikka hänen kukistamisensa on ollut vuosia Yhdysvaltain politiikan tavoite.



    Ulkomaat -sivulle

    **