Saddam Hussein yhä vallassa
Persianlahden sodasta 10 vuotta
STT-IA, 19.1.2001
Ilmahälytyssireenit alkoivat ulvoa kymmenen vuotta sitten Bagdadissa aamuyöstä 17. tammikuuta. Yhdysvaltain johtaman liittouman koneet olivat aloittaneet ilmahyökkäyksen, jonka kuluessa Irakiin kylvettiin 88 000 tonnia pommeja.
Aavikkomyrskyn nimellä tunnettu operaatio oli television ja
elektroniikan ihmeiden aikakauden sotaa. Miljoonat ihmiset
saattoivat seurata televisioistaan suorana lähetyksenä
liittoutuman ohjuksien iskeytymistä ja ilmatorjuntatulen
leimahduksia Bagdadin taivaalla.
Aavikkomyrskyn tavoitteena oli irakilaisten joukkojen ajaminen
Kuwaitista. Irak oli miehittänyt tämän pienen naapurimaansa
edellisen vuoden elokuussa. YK oli julistanut miehityksen vuoksi
Irakin taloussaartoon ja antanut jäsenmaille oikeuden käyttää
"kaikkia tarvittavia keinoja" irakilaisten karkottamiseksi
Kuwaitista.
Yhdysvaltojen johtamaan liittoutumaan kuului
kolmisenkymmentä maata. Liittoutumalla oli 580 000 sotilasta,
750 lentokonetta, 60 sota-alusta ja 1 200 panssarivaunua.
Joukot olivat amerikkalaisen kenraali Norman Schwarzkopfin
komennossa.
Vastassa oli Irakin 350 000 miehen vahvuinen armeija, joka
paperilla oli maailman neljänneksi suurin sotilasmahti. Irakin
presidentti Saddam Hussein vakuutti, että Irak löisi
liittoutuman edessä olevassa Umm al-Maarekissa, kaikkien
taistelujen äidissä.
Liittoutuman ilmavoimat pommittivat kuitenkin riekaleiksi Irakin
sodankäynnin perustan. Irakilaiset eivät edes yrittäneet
uhmata liittoutuman ilmaherruutta, vaan Irak lähetti koneitaan
Iraniin suojaan liittoutuman ilmaiskuilta.
Kukaan ei tiedä uhrien määrää
Ilmasodan ja myöhemmän maasodan uhrien määrästä ei
kenelläkään näytä olevan, ainakaan julkituotua, varmuutta.
Lännessä on esitetty arvioita, että sodassa ja heti sen jälkeen
kuoli 50 000-150 000 irakilaista, heistä puolet siviilejä.
Siviiliuhreista herätti erityistä huomiota ohjusisku Bagdadissa
sijaitsevaa Amiryan väestönsuojaa vastaan 13. helmikuuta.
Useita satoja ihmisiä sai surmansa. He olivat Irakin mukaan
siviilejä, amerikkalaisten mukaan suojaa käytettiin myös
komentokeskuksena.
Suoja oli suomalaisten rakentama, ja Irakissa väitetään, että
suomalaiset olivat antaneet rakennuksesta tietoja
amerikkalaisille. Vain näin on Irakin mukaan selitettävissä, että
amerikkalaiset pystyivät ampumaan kaksi ohjusta juuri
haavoittuvimpaan kohtaan rakennusta. Suomalaiset ovat
torjuneet väitteet perättöminä.
Sotatoimissa kuoli vain 137 amerikkalaista, vaikka
etukäteisarvioissa amerikkalaiskaatuneiden määrä oli arvioitu
useisiin tuhansiin.
Scud-ohjuksia Israelia vastaan
Irakin vastaiseen liittoutumaan oli saatu myös useita
arabimaita, mm. Syyria. Liittoutuman koossapysymisen suurin
uhka koettiin, kun Irak ryhtyi ampumaan Scud-ohjuksia Israelia
vastaan.
Israel oli julistanut vastaavansa iskuihin, jos Irak aloittaa
hyökkäyksen israelilaisia kohteita vastaan. Israelin liittyminen
Irakin vastaiseen rintamaan olisi kuitenkin merkinnyt
arabimaiden lähtöä siitä.
Sotilaallisesti ohjusiskuilla Israeliin ei ollut minkäänlaista
merkitystä. Tarvittiin kuitenkin amerikkalaisten koko
taivutteluarsenaali, ennen kuin Israel suostui pidättymään
vastaiskuista.
Helmikuun 23. päivänä liittoutuma oli valmis aloittamaan
maahyökkäyksen irakilaisten karkottamiseksi Kuwaitista.
Viikkokausia jatkunut pommituskampanja oli kuitenkin
varmistanut liittoutuman voiton tosiasiallisesti jo ennen
maasodan alkamista. Irakilaiset asevelvollisjoukot alkoivat
antautua joukoittain heti kun Schwarzkopfin kolme
panssarikiilaa olivat lähteneet liikkeelle.
Sotilaallisesta voitosta poliittiseen pattitilanteeseen
Yhdysvallat julisti Irakin kärsineen sodassa "kaikkien tappioiden
äidin". Poliittista voittoa Yhdysvallat ei sen sijaan ole saanut
vieläkään.
Irak lupasi YK:lle - jonka nimissä liittoutuma oli sotinut -
aseleposopimuksessa hävittää joukkotuhoaseensa ja luopui
vaatimuksistaan Kuwaitiin.
YK:n julistamia pakotteita Irakia vastaan jatketaan tänäkin
päivänä. Silti ei ole vieläkään varmuutta siitä, että Irak olisi
hävittänyt kaikki ydinaseensa sekä kemialliset ja biologiset
asevarastonsa.
Yhdysvaltojen presidenttinä oli Persianlahden sodan aikana
George Bush, puolustusministerinä oli Dick Cheney ja
asevoimien komentajana Colin Powell. Lauantaina
Yhdysvaltojen presidentiksi siirtyy Bushin poika George W.
Bush, varapresidenttinään Dick Cheney ja ulkoministerinään
Colin Powell.
Irakissa on sen sijaan vallassa Saddam Hussein, vaikka hänen
kukistamisensa on ollut vuosia Yhdysvaltain politiikan tavoite.
Ulkomaat -sivulle
|