STT-IA, 19.1.2001

Viime kesänä nämä sienitaudit eivät kehittyneet laajoiksi epidemioiksi, koska kesä 1999 oli vähäsateinen. Syksyn sääolot näyttävät jo lisänneen sormipaisukarvejäkälien määrää varsinkin kuusella.

Neulasia peittävä jäkäläpeitto vähentää yhteyttävää neulaspintaa ja voi aiheuttaa kasvutappioita. Heikentyneet puut ovat myös alttiita erilaisille seurannaistuhoille.

Metsäntutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan viime kesänä tehtiin vähän havaintoja epideemisistä sienitaudeista. Vain ruostesienet kehittivät laaja-alaisia epidemioita. Ne hyötyivät kesän runsaista ja lähes päivittäisistä sateista.

Ruostetaudeista yleisiä olivat erityisesti kuusensuopursuruoste ja koivunruoste. Kuusensuopursuruostetta esiintyi maan keski- ja pohjoisosissa. Koivunruoste vaivasi loppukesällä hieskoivua koko maassa.

Luonto torjui mäntypistiäiset

Pilkkumäntypistiäisen toukkien aiheuttamat neulastuhot männiköissä olivat kesällä 2000 lievempiä kuin edelliskesänä.

Vuonna 1998 alkaneen esiintymän huippu näyttää olevan jo ohi. Joukkoesiintymää on ollut Satakunnassa ja alueella, joka ulottuu Pohjois-Karjalasta Pohjois-Savon ja Keski-Suomen kautta Pohjanmaalle ja Kainuun eteläosiin.

Pilkkumäntypistiäistoukkien vähäisyys johtui luonnon omista torjuntatoimista. Loishyönteiset, taudit ja pikkunisäkkäät kuten päästäiset, myyrät ja hiiret tuhosivat suuren osan maassa talvehtineista kotelokopista.

Terveistä kotelokopista vain pienestä osasta kuoriutui aikuisia, sukua jatkavia mäntypistiäisiä. Valtaosassa toukka jäi koppaan juromaan lepotilassa vuodeksi tai useammaksikin. Lopulta munakiilupistiäiset tuhosivat neulasiin kesän alkupuoliskolla munituista munista jopa 90 prosenttia.

Pilkkumäntypistiäisen toukkien vahingoittamien mäntyjen hyvä toipumiskyky yllätti metsänomistajat. Metsiköt tuuhettuivat selvästi, kun edellisinä vuosina pahoin syötyihin puihin kasvoivat uudet versot ja neulaset.

Toukat vahingoittivat rauduskoivun taimia

Ruskomäntypistiäisen pienialaisia toukkaesiintymiä todettiin lähinnä Savossa. Perhosiin kuuluvan mäntymittarin koteloita löytyi monin paikoin normaalia runsaammin. Neulaspistiäistoukat vioittivat paikoin kuusten ja lehtikuusten neulasia.

Keihäsmittarin esiintymä herätti huolta Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Perhosen toukat söivät rauduskoivujen arvokkaita istutustaimia lehdettömiksi. Toukille kelpasivat myös pajut ja herukat. Keihäsmittarin edellinen esiintymä oli kymmenkunta vuotta sitten.

Kehrääjäperhosiin kuuluva täplätupsukkaan toukat söivät mm. mustikoita lehdettömiksi Pohjois-Karjalasta Keski-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä. Karvaiset, värikkäiden tupsujen koristamat toukat ovat hyvin moniruokaisia.

Hirvituhot jatkuivat

Hirvieläinten aiheuttamien taimikkotuhojen määrä lisääntyi taas vuonna 2000 edellisvuodesta.

Metsäkeskuksissa tehtyjen arvioiden mukaan viime vuodelta maksetaan vahingonkorvauksia noin 25 miljoonaa markkaa. Tuhoja todettiin myös kesälaidunalueilla.

Hirvituhoja havaittiin etenkin maan itäosissa. Läntisellä rannikkoalueella tuhot paikoin jopa vähenivät. Runsastuneet valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannatkin näkyivät metsissä taimikkotuhoina.

Kotimaa -sivulle