Kongoa uhkaa täysi kaaos
HEIKKI JANTUNEN, 19.1.2001
Laurent Kabilan murha voi johtaa entistä pahempaa kaaokseen sisällissodan repimässä Kongossa. Toisaalta samalla on ehkä avautunut mahdollisuus rauhansopimukseen ja YK-joukkojen sijoittamiseen maahan.
Kongon demokraattisen tasavallan johtajan Laurent Kabilan ura on päättynyt surmaluoteihin. Ulkomaiset diplomaatit kertoivat oman henkivartijan ampuneen Kabilaa kuolettavasti puolituntisen ammuskelun aikana presidentin asunnolla Kinhasassa tiistaina.
Kabilan hallitus on jostakin syystä aluksi kiistänyt Kabilan kuoleman ja väittänyt miehen vain haavoittuneen. Kongon valtion television mukaan hänen vanhin poikansa Joseph on nimitetty maan väliaikaiseksi johtajaksi. Maassa on tosin liikkui huhuja, että myös Joseph Kabila olisi saanut välikohtauksessa surmansa.
Epävarmuus tapahtumien kulusta ja maan uudesta johtajasta uhkaa viedä Kongon entistä pahempaan kaaokseen. Vuonna 1997 valtaan noussut hallitus on taistellut Ruandan ja Ugandan tukemia kapinallisia vastaan vuodesta 1998 lähtien. Angola, Namibia ja Zimbabwe tukevat hallitusta, ja ne ovat lähettäneet joukkojaan maahan.
Kabilan armeija on kärsinyt takaiskuja taisteluissa kapinallisia vastaan, ja sotilaiden keskuudessa on alkanut esiintyä kasvavaa tyytymättömyyttä tilanteeseen. Viime viikolla kolme kenraalia pidätettiin. Joulukuussa 3 000 sotilaskarkuria pakeni Sambiaan, mistä heidät palautettiin tammikuun alkupuolella.
Tarkkailijoiden mukaan kapinalliset ehkä yrittävät käyttää Kabilan murhan synnyttämää hämmennystä hyväkseen ja marssia pääkaupunkiin. Toisaalta Kabilan poistuminen poliittiselta näyttämöltä saattaa käynnistää uudelleen rauhanprosessin, joita YK on pyrkinyt ylläpitämään.
Maahan on ollut tarkoitus sijoittaa YK-rauhanturvajoukkoja, mikäli taistelut vain saadaan taukoamaan. Sotaan osallistuneet maat ovat tehneet joukkojensa vetämisestä sopimuksen viime vuoden helmikuussa, mutta sitä ei ole vielä toteutettu.
Yksinvaltainen Kabila
Belgian entinen siirtomaa Kongo itsenäistyi vuonna 1960. Maa oli ahneiden siirtomaaisäntien kaltoin kohtelema. Vuonna 1965 valtaan nousi presidentti Mobutu Sese Seko, jonka pitkän valtakauden aikana maa ryöstettiin ja ajettiin lopulliseen alennustilaan.
Kabila aloitti jo 60-luvulla kapinoinnin maan itäosassa, mutta vasta vuonna 1996 hänestä tuli merkittävä tekijä, kun Ruanda alkoi tukea häntä presidentti Mobutua vastaan. Vuonna 1997 Kabila marssi voittoisten joukkojensa kanssa maan pääkaupunkiin Kinshasaan ja otti vallan käsiinsä.
Kabilasta toivottiin suuren, köyhän ja etnisesti hajanaisen maan yhdistäjää, mutta vallassaolonsa aikana hän onnistui vain hankkimaan itselleen vihamiehiä itsevaltaisella johtamistavallaan. Mitään suuria uudistuksia hän ei saanut aikaiseksi, ellei sellaisena pidetä maan nimen vaihtamista Zairesta Kongon demokraattiseksi tasavallaksi.
Taitavaa aluepolitiikkaa
Kabilaa alunperin tukeneet ruandalaiset kääntyivät pian häntä vastaan ja aloittivat uuden kapinan vuonna 1998. Ruandan lisäksi kapinallisia on tukenut Uganda. Ne sanovat haluavansa suojautua rajahyökkäyksiltä, joita Kongosta käsin on näihin maihin tehty.
Kapinalliset ovat menestyneet hyvin taisteluissa, ja niiden hallussa on puolet maan pinta-alasta. Kapinallisjoukkojen sanotaan kuitenkin olevan keskenään riitaisia, eikä niistä ehkä ole koko maan haltuunottoon.
Kabilan avuksi kapinallisia vastaan ovat tulleet Angola, Namibia ja Zimbabwe. Maat haluavat rauhoittaa tilannetta alueella, mutta niillä saattaa olla muitakin syitä osallistumiselleen selkkaukseen.
Angola on joidenkin tarkkailijoiden mukaan arvellut Kabilasta olevan hyötyä maan oman kapinaliikkeen Unitan kukistamisessa. Zimbabwen tuki puolestaan on varmistettu Kabilan ja presidentti Robert Mugaben tekemällä timanttisopimuksella.
Kongo on hyvin köyhä maa, mutta sen maaperässä on suuria rikkauksia.
Kaaosta vai toivonkipinää?
31-vuotias Joseph Kabila oli mukana taisteluissa isänsä kanssa vuonna 1997, kun tämä marssi kohti Kinshasaa. Sotilasarvoltaan hän on kenraalimajuri. Viimeiset pari vuotta hän on johtanut sotatoimia maan nykyisiä kapinallisia vastaan.
BBC:n mukaan hänen kannattajansa pitävät häntä sotasankarina, mutta hänen vihamiestensä mielestä hänen vierailuistaan rintamalla on hyötyä vain vihollisille. Selvää joka tapauksessa on, että Kabilan hallituksen oma armeija olisi ollut viime aikoina suurissa vaikeuksissa ilman Zimbabwen ja Angolan joukkoja.
Ujoksi sanotun Joseph Kabilan tulevaisuus jää nähtäväksi. Hänellä väitetään olevan hyvin läheiset suhteet Kongossa olevien angolalaisten sotilaskomentajien kanssa. Toisaalta sanotaan myös, että kongolaiset eivät yleisesti ottaen olisi kovinkaan iloisia vallan siirtymisestä isältä pojalle Kabilan perhepiirissä.
Jos maan johtoon syntyy valtatyhjiö, se voi viedä maan täyteen kaaokseen. Taistelevat osapuolet ovat allekirjoittaneet 18 kuukautta sitten Lusakassa tulitaukosopimuksen, mutta sitä ei ole noudatettu. Toisaalta YK on jo sopinut 5500 rauhanturvaajan lähettämisestä maahan, jahka taistelut vain saataisiin loppumaan.
Kabila ei halunnut ulkomaisia sovittelijoita mukaan neuvotteluihin. Häntä myös syytettiin haluttomuudesta sallia YK-joukkojen tulo maahan. Vallanvaihdon myötä voi Kongon tilanteeseen ehkä löytyä ratkaisu, mikäli maan johdosta löytyy halua ja kykyä neuvotteluihin.
Ulkomaat -sivulle
| 
