STT-IA, 19.1.2001

Ennen vaaleja hän antoi naisten äänioikeudesta asetuksen, joka uuden parlamentin olisi tullut vahvistaa. Hallitus tuki emiirin esitystä, joka olisi antanut naisille äänioikeuden vuoden 2003 vaaleissa.

Parlamentissa on 75 jäsentä, joista 50 valitaan vaaleilla. Vain kuwaitilaiset miehet ovat äänioikeutettuja. Loput 25 jäsentä emiiri nimittää.

Vuoden 1999 vaaleissa sunnalaiset islamistit saivat 20 paikkaa 50:stä. Liberaaliryhmittymä lisäsi myös kannatustaan ja sai 16 paikkaa.

Parlamentin enemmistö, islamistit ja beduiineja edustavat konservatiivit, kaatoi kuitenkin emiirin lakiesityksen.

Naisten asema parempi

Naisten asemaa Kuwaitissa pidetään yleisesti parempana kuin muissa Persianlahden maissa. Naiset voivat liikkua vapaammin kuin muualla, ajaa autoa ja käydä töissä.

Naisten parempi asema näkyy kuitenkin ennen kaikkea siinä, että naisia on monissa merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä.

Naisia on esimerkiksi suurlähettiläinä, Kuwaitin yliopiston rehtorina, varaministereinä ja öljyteollisuuden johdossa. Monet naiset ovat myös opiskelleet ulkomailla ja tottuneet länsimaiseen elämään.

Kuwaitin vuoden 1962 perustuslaki takaa miehille ja naisille tasavertaiset oikeudet. Samalta vuodelta oleva vaalilaki kieltää kuitenkin naisilta äänioikeuden ja ehdokkaaksi asettumisen. Äänioikeusaktivistit ovat vedonneet nimenomaan perustuslakiin ja yrittäneet osoittaa vaalilain perustuslainvastaisuuden.

Hankkeen jarruttajat ovat toistaiseksi onnistuneet torjumaan oikeusjutut muotoseikoilla. Aktivistit aikovat panna vireille uusia oikeusjuttuja tappion jälkeen. Niiden kohteeksi on ilmoitettu myös parlamentti, jonka katsotaan toimineen perustuslainvastaisesti, kun se jätti emiirin asetuksen vahvistamatta.

Naisten äänioikeuden saamisella olisi suuri merkitys muille Persianlahden maille. Muissa viidessä konservatiivisessa Persianlahden maassa ei ole vaaleilla valittua parlamenttia.

Kuwaitin ensimmäiset vaalit pidettiin heti itsenäistymisen jälkeen 1962, mutta parlamentin toiminta on sittemmin keskeytetty kahteen otteeseen.

Äänioikeus vain pienellä vähemmistöllä

Kuwaitia hallitsee vuonna 1759 perustettu as-Sabahin dynastia. Maa itsenäistyi Britannian yli 60 vuotta kestäneestä siirtomaahallinnosta 1961.

Yli 800 000 hengen väestöstä valtaosa on ei-kuwaitilaisia, heistä suurin osa palestiinalaisia. Ulkomaalaisväestön määräksi arvioidaan yli 60 prosenttia. Heillä ei ole äänioikeutta, ja suurin osa on valtiottomia. Äänioikeutettuja on vaaleissa ainoastaan hieman yli 100 000.

Valtiottomien asema on ollut keskeisesti esillä Persianlahden sodan jälkeen. Sodan aikana ja sen jälkeen heitä on myös vainottu ja karkotettu maasta syytettyinä yhteistyöstä Irakin kanssa. Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestö on verrannut Kuwaitin valtiottomien asemaa Etelä-Afrikan aiempaan apartheidpolitiikkaan.

Hallitus on yrittänyt lieventää ulkomaailman kritiikkiä ulkomaalaisten syrjittyä asemaa kohtaan antamalla määräyksen, että ulkomaalainen voi saada kansalaisuuden, jos hänet on rekisteröity vuoden 1965 väestönlaskennassa. Tämä ei ole kuitenkaan tyydyttänyt esimerkiksi YK:n rotusyrjinnänvastaista komiteaa.

Persianlahden sodassa Kuwaitia puolustaneet keskeiset länsimaat ovat vaatineet maata sallimaan naisten äänioikeuden. Emiirin toimet onkin niissä otettu tyytyväisyydellä vastaan.

Ulkomaat -sivulle