IA, 19.1.2001

Osa- ja määräaikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet rajusti SAK:laisessa kentässä, vaikka paikka pätkätöiden lisääntynyt käyttö näyttää johtavan työnantajan kannalta epäedulliseen suuntaan. Pätkätyöntekijät eivät sitoudu työnantajan tavoitteisiin vakituisten työntekijöiden tavoin.

He ovat myös muita vähemmän kiinnostuneita työnantajansa asioista. Enemmistö osa- ja määräaikaisena työskentelevistä kokee lisäksi, ettei juuri voi vaikuttaa omaan työhönsä.

Tiedot käyvät ilmi SAK:n jäsentutkimuksesta, johon viime talvena vastasi noin kymmenentuhatta (9 948) SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä. Tutkimus on vuodesta 1984 tehty joka viides vuosi ja se on laajin kansalaisjärjestökentässä tehtävä tutkimus Suomessa.

Tulokset kertovat noin miljoonan suomalaisen palkansaajan näkemyksistä ja asemasta työelämässä.

Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön vähentyneet

Lähes kaksi kolmesta SAK:laisesta (60 %) toteaa työpaikan johdon asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Valtaosa kyllä (61 %) arvioi, että työpaikan johto luottaa alaisiinsa, mutta vain kolmannes (34 %) uskoo johdon arvostavan työntekijöitä edes melko paljon.

Joka kuudennen (17 %) mielestä johto ei arvosta työntekijöitä lainkaan. Pienillä työpaikoilla johdon arvioidaan useammin arvostavan ja luottavan alaisiinsa, mutta asettavan samalla tehokkuuden kaiken muun edelle.

Enemmistö SAK:laisista (55 %) ilmoittaa olevansa erittäin tai melko kiinnostunut työnantajansa asioista. Kiinnostus on kuitenkin vähentynyt viiden vuoden takaisesta seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tärkein selitys tähän on epätyypillisten työsuhteiden raju lisääntyminen.

Määräaikaisena työskentelevistä SAK:laisista joka neljäs (25 %) ilmoittaa, ettei hänellä ole lainkaan yhteisiä tavoitteita työnantajan kanssa, kaikista vastaajista näin kokee 16 prosenttia vastanneista.

Pätkätyöntekijät ovat myös muita vähemmän kiinnostuneita työnantajiensa asioista, sillä määräaikaisista työntekijöistä vain 41 prosenttia ilmoittaa olevansa niistä edes melko kiinnostunut.

Tutkimus kertoo, että laman jälkeiseen työelämän kehitykseen liittyy myös kielteisiä piirteitä. SAK:laisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat vähentyneet. Vain vajaa puolet (49 %) SAK:laisista ilmoittaa voivansa vaikuttaa työhönsä vähintään melko paljon.

Parhaimmat vaikutusmahdollisuudet ovat julkisella sektorilla (57 %). Osa- ja määräaikaisista peräti 58 prosenttia kokee, ettei juuri voi vaikuttaa omaan työhönsä.

Pätkätyöntekijöiden osuus SAK:n jäsenkunnassa kasvanut

Säännöllistä päivätyötä tekee yhä harvempi SAK:lainen. Viimeisten 16 vuoden aikana heidän osuutensa on supistunut 71 prosentista 57 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyön ja muiden joustavien työaikamuotojen osuus on kasvanut. Yksityisillä palvelualoilla säännöllistä päivätyötä tekee enää vajaa puolet (46 %) jäsenistöstä.

Viimeisen viiden vuoden aikana pätkätyöntekijöiden osuus on SAK:laisessa kentässä kasvanut 14 prosentista peräti 26 prosenttiin. Naisista osa- ja/tai määräaikaisena työskentelee nyt useampi kuin joka kolmas (35 %), kun viisi vuotta sitten pätkätöissä oli naisista joka viides (19 %). Alle 25-vuotiaista SAK:laisista enemmistö (53 %) on pätkätöissä.

Tulokset tukevat SAK:n esittämiä näkemyksiä, että pätkätyöntekijöitä ei useinkaan vakinaisteta, vaikka työtä olisi pysyvästikin tarjolla. Määräaikaisten työsuhteet ovat yleensä melko pitkiä, keskimäärin määräaikaisena työskentelevän työsuhde on kestänyt kolme vuotta.

Hajonta on kuitenkin erittäin suurta. Useamman kuin joka toisen eli lähes 100 000 SAK:laisen pätkätyö on kestänyt alle vuoden. Yhdessä 160 000 SAK:laisen työttömän (ja työllistämistoimenpiteiden piirissä olevan) kanssa he muodostavat joukon, jolle on tyypillistä epävarmuus työmarkkinoille kiinnittymisestä ja vakaasta toimeentulosta.

Tärkein tavoite työpaikan pysyvyys ja varmuus

SAK:laisten työttömyys laskenut keskimääräiselle tasolle. Vastaushetkellä talvella 2000 työttömänä, työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 16 prosenttia SAK:laisista.

Vielä viisi vuotta sitten SAK:laisista oli työttömänä tai työllistämistoimien piirissä joka neljäs (23 %). Nuorten SAK:laisten työttömyysaste on painunut jopa valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. SAK:laisten työttömyys on kuitenkin pitkäkestoista.

Työttömistä joka kolmas (33 %) on pitkäaikaistyötön eli työttömyys on kestänyt yli vuoden. Keskimääräinen työttömyysjakso on 15 kuukautta; 55-64-vuotiaiden keskuudessa jopa 28 kuukautta.

Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. Peräti kolme neljästä (75 %) työttömästä SAK:laisesta ilmoittaa olleensa viiden vuoden aikana työttömänä useaan otteeseen.

SAK:laisten tärkein tavoite työssä on työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se on tärkeintä joka toiselle (53 %) vastaajalle. Hyvää palkkaa pitää tärkeänä joka neljäs (24 %) ja työn sisältöä 12 prosenttia SAK:laisista.

Työn kuormittavuus on ongelma SAK:laisilla aloilla. Kaksi viidestä (41 %) SAK:laisesta työskentelee yli puolet ajasta suuren paineen alla. Myös toistotyön osuus on suuri: joka toinen joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Työn sisältö näyttää rikastuvan iän myötä, mutta samalla lisääntyvät paineet ja yksin työskentely.

Politiikka -sivulle