STT-IA, 19.1.2001

Nyt alkaa varsinkin nuorempi väki kuitenkin olla jo lähes yhtä tervettä kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja jopa aavistuksen verran terveempää kuin Norjassa.

Sen sijaan vanhemmalla väellä, etenkin ennen sotia syntyneillä, on pitkäaikaissairauksia edelleen enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. He myös kokevat terveydentilansa edelleen selvästi huonommaksi kuin muut pohjoismaalaiset.

Suomen Lääkärilehdessä julkaistu ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa tehty alkuperäistutkimus on selvittänyt sairastavuuseroja Pohjoismaissa sekä 1980- että 1990-luvulla.

Tutkimus kertoo myös sen, että syvä lama ei rapauttanut terveyttä sen enempää Suomessa kuin Ruotsissakaan.

Lähtökohtien olot vaikuttavat pitkään

Haittaava pitkäaikaissairastavuus oli edelleen yleisintä Suomessa sekä miehillä että naisilla. Vähäisintä sairastavuus oli Ruotsissa.

Sairastavuus kasaantui kuitenkin vanhoihin ikäryhmiin Suomessa selvästi vahvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että ennen sotia syntyneiden lähtökohdat ovat poikenneet paitsi nuorempien suomalaisten myös muiden samanikäisten oloista muissa Pohjoismaissa.

Erot korostuivat entisestään, kun tutkimuksessa mitattiin ihmisten omia kokemuksia terveydentilastaan.

Koulutuksen vaikutus terveyteen pysyvää

Koulutustaso ja työmarkkina-asema aiheuttavat terveyseroja kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat osoittautuneet pääosin pysyviksi.

Vain perusasteen koulutuksen saaneet kärsivät useammin pitkäaikaissairauksista ja kokivat myös terveydentilansa muita useammin huonoksi tai keskinkertaiseksi. Kaikkein selvimmät koulutusryhmien väliset terveyserot olivat Tanskassa.

Heikoimmin koulutettujen huonompi terveys voi olla seurausta siitä, että sairaammat valikoituvat huonommalle koulutusuralle, mutta se voi olla myös huonon koulutuksen seuraus.

Myös työttömien ja työssäkäyvien välillä terveyserot olivat selvät kaikissa maissa, mutta Norjassa nämä erot olivat jyrkkyydessään omaa luokkaansa. Norjassa työttömyyttä oli hyvin vähän molempina tutkimusajankohtina.

Suomesta tutkimusta ovat olleet tekemässä mm. tutkijat Katariina Kivelä ja Eeva Roos sekä professori Eero Lahelma Helsingin yliopistosta.

Kotimaa -sivulle