IA, 19.1.2001

Turvavisio sisältyy hallituksen periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta lähivuosina ja pidemmällä aikavälillä.

Turvavision mukaan onnettomuuksia ja inhimillisiä virheitä liikenteessä sattuu aina, mutta virheiden aiheuttamat vakavat seuraukset pitää estää. Näin visio kyseenalaistaa ajattelutavan, että liikennekuolemat ovat väistämättömiä. Pitkän aikavälin vision avulla tavoitellaan sitä, että vuonna 2025 tieliikenteessä ei enää kuolisi yli sataa ihmistä vuodessa.

Lähivuosien tavoitteena on, että liikennekuolemia saisi sattua korkeintaan 250 vuonna 2010. Hallituksen aiemmin määrittelemän tavoitteen mukaan tämä raja olisi pitänyt alittaa jo vuoteen 2005 mennessä. Nyt tavoitetta tarkistettiin, koska lyhyessä aikataulussa vaativaan tavoitteeseen ei voida päästä ilman mittavia turvatoimia. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna tieliikenteessä kuoli 384 ihmistä.

Periaatepäätös listaa kolmekymmentä käytännön toimea, joilla yritetään vähentää liikennekuolemia seuraavan viiden vuoden aikana. Toimenpiteillä on tarkoitus hillitä liikenteen kasvua, hyödyntää teknologiaa oikein, lisätä liikenneturvallisuuden arvostusta, parantaa taajamien turvallisuutta, vaikuttaa kuljettajiin, lieventää suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia ja lisätä alueellista liikenneturvallisuustyötä.

Periaatepäätös perustuu marraskuussa julkistettuun liikenneturvallisuussuunnitelmaan vuosille 2001-2005, jonka laati liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta. Suunnitelma ohjaa jatkossa valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä.

Autoliitto: Valtioneuvoston esitys oikeansuuntainen

Autoliitto toteaa Valtioneuvoston periaatepäätöksen sisältävän positiivisia elementtejä liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Yleisrajoitusta ei esitetä laskettavaksi 70 kilometriin tunnissa ja poliisin panostusta liikennevalvontaan lisätään. - Myös riskikuljettajien ohjausjärjestelmää kehitetään. Tämän on koskettava erityisesti nyt neljänneksen (n. 100 kpl vuosittain) kaikista liikennekuolemista aiheuttavia rattijuoppoja, Autoliitto toteaa.

Valtioneuvoston liikenneturvallisuustyöhön varataan lisää resursseja ja se otetaan entistä paremmin huomioon sekä kaavoituksessa että tie- ja liikennesuunnittelussa.

Autoliiton mielestä positiivista on myös se, että ns. haltijavastuun suhteen ei ryhdytä lainsäädännöllisiin toimiin ennen asian perusteellista selvittämistä. Muiltakin osin esitetyt lisäselvitykset ovat perusteltuja.

- Liikenneturvallisuudelle negatiivinen päätös on kuitenkin, ettei Valtioneuvosto ei ota selkeästi kantaa tiemäärärahojen lisäämisen puolesta. Kuitenkin Autoliiton teettämässä kyselyssä 91 prosenttia vastaajista kannattaa määrärahojen lisäämistä, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

Autoliiton kysely: Autoilijat toivovat turvallisuutta

Autoliiton teettämän selvityksen mukaan autoilijat toivovat merkittäviä parannuksia liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi eniten kannatusta sai budjettivarojen lisääminen tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen, jota kannatti peräti 91 prosenttia haastatelluista.

Autoliitto teetti tutkimuksen Suomen Gallupilla, joka haastatteli joulukuun aikana tuhatta henkilöä. Heistä 700 ilmoitti ajavansa säännöllisesti itse autoa.

Yleisnopeusrajoituksen alentamista vastustaa ylivoimainen enemmistö vastaajista. Huomattavaa kannatusta sai kuitenkin poliisin liikennevalvonnalle myönnettävien budjettivarojen lisääminen, jota kannatti 87 prosenttia haastatelluista paljon tai jonkin verran.

- On todella merkillepantavaa, miten suuri osa kansalaisista toivoo liikenteen valvonnan lisäämistä, toteaa Autoliiton toimitusjohtaja Nieminen.

Yleisnopeusrajoitus halutaan säilyttää ennallaan

Merkittävä yksimielisyys vallitsee myös toistuvista rikkomuksista annettavien ajokieltojen pidentämisessä (79 % kannattaa), matkapuhelinten hands free -pakossa ajon aikana (76 %) sekä rattijuopumuksen rajan alentamisessa 0,5:stä 0,2:een promilleen (70 %).

- Tulokset osoittavat, että kansalaiset seuraavat tarkasti liikennepoliittista keskustelua, ja että lukuisiin turvallisuutta lisääviin seikkoihin toivotaan parannusta, Nieminen sanoo.

- Samaan aikaan on kysyttävä, mitä tapahtuisi jos yleisnopeusrajoitus laskettaisiin 70 kilometriin tunnissa, kun 84 prosenttia vastustaa tätä esitystä. Tällaista lakia ei kunnioitettaisi, joten ei ole järkevää laskea nopeusrajoitusta, Nieminen toteaa.

Myös esillä ollut ns. nollatoleranssi, jossa poliisin tulisi puuttua aina jokaiseen sallitun nopeuden ylitykseen, sai kansalaisilta tylyn vastaanoton. Yli 60 prosenttia haastatelluista ilmoitti vastustavansa nollatoleranssia.

Talvinopeusrajoitusten ulottamista koko päätieverkkoa koskevaksi vastusti autoilevista vastaajista 52 prosenttia ja kaikista vastaajista 45 prosenttia.

Politiikka -sivulle