Varakas taiteenkerääjä väärentäjän toiveasiakas
STT-IKK, 19.1.2001
Suomalaiset klassikot ovat nyt taideväärentäjien suosiossa. Schjerfbeckin lisäksi esiin putkahtelee mm. Gallén-Kallelaa, Halosta, Edelfeltiä ja Lindholmia. Elävien taitelijoiden töitä väärennetään vähemmän, koska työn aitous on helpompi tarkistaa.
- Väärennökset ovat laadultaan erittäin hyviä, tekniikka on kunnossa
ja väärentäjät osaavat käyttää kemiaa hyväkseen, kun tekevät töistä vanhan
näköisiä, Bukowski-Hörhammerin toimitusjohtaja Paul Hörhammer sanoo.
Suomalaisia kuvataiteen klassikoita väärennetään Suomen lisäksi ainakin Puolassa, Tanskassa ja Thaimaassa. Tekijät ovat usein samoja.
- Ostajan pitäisi arvata, että jotakin on pielessä, jos 100 000 arvoista teosta tarjotaan 30 000 markalla. Ei kukaan myy arvotaidetta vapaaehtoisesti alihintaan, Hörhammer sanoo.
Väärennettyjä arvotauluja kaupitellaan usein suoraan varakkaille ja
vilpittömille taiteen harrastajille. Kaupassa liikkuu vuosittain miljoonia
markkoja. Vähemmän arvokkaita väärennöksiä taas kaupataan
myyntinäyttelyissä ja kirpputoreilla.
Vilunkikauppaa harjoittavan taidemyyjän ihannetapaus on ostaja, joka haluaa
käyttää nk. harmaata rahaa arvotauluun. Tämä ostaja ei tee rikosilmoitusta,
vaikka huomaisikin joutuneensa narutetuksi.
Hyväuskoiset ostajat
Hörhammerin mukaan taideväärennöksiä myydään useimmiten pääkaupunkiseudun
ulkopuolella, missä taideasiantuntijoita on vaikeampi tavoittaa.
Väärennöksiä on vaihdettu jopa hevosiin ja maatiloihin.
Hörhammer antaa usein arvioita teoksista, joita teoksen aitoutta epäilemään
ryhtyneet vilpittömät ostajat tuovat hänelle nähtäväksi. Toiset tyypilliset
kyselijät ovat niin ikään rehelliset ihmiset, jotka haluaisivat myydä
perintönä saamansa yksittäisen teoksen.
"Taidetta mummon vintiltä"
- Epäilysten pitäisi herätä, kun markkinoille ilmaantuu kerralla suuri määrä laatutaidetta. Mummonvinttitarinat ja yllättävät ja suuret löydöt perikunnilta ovat yleisimmät selitykset, rikosylikonstaapeli Kari Honkanen sanoo.
Helsingin poliisin rikostiedustelussa työskentelevää Honkasta ei yllätä se,
että taulut kulkeutuvat usein samoille "onnettomille kauppiaille", jotka
kerta toisensa jälkeen kertovat tehneensä kauppaa vilpittömässä mielessä.
Sekä poliiseja että taideasiantuntijoita harmittaa se, että väärennettyjä
tauluja on vaikea saada pois markkinoilta. Yleensä taulut palautuvat niiden
omistajille ja jossain vaiheessa joku myy niitä taas aitoina.
Vähän aikaa sitten poliisin väärennöksiksi merkkaamia arvotauluja ilmaantui
jälleen markkinoille uudelle takapaperilla varustettuina
Tieto kulkee taidepiireissä
Helsingin rikospoliisin omaisuusrikosyksikön päällikkö Raimo
Matilainen toteaa, että taidealalla toimii suppea piiri ihmisiä. Kun
joku heistä kuulee, että liikkeisiin tai välittäjille on näytetty tai
kaupattu väärennöstä, he kertovat asiasta muille ja tieto kulkeutuu usein
myös poliisille.
Esimerkiksi Pohjanmaalla kopioitiin yökaudet tunnetun taiteilijan töitä.
Kopiot kehystettiin ja niitä esiteltiin myyntinäyttelyissä työpaikoilla,
mm. opettajainhuoneissa. Tieto kantautui taiteilijan korviin, joka teki
rikosilmoituksen.
- Sekä taiteilija että omaiset tuntevat hyvin myynnissä olevat työt ja seuraavat niiden liikkeitä, Matilainen sanoo.
Asiantuntijat varmistavat aitouden
Bulevardiin taidesalongin galleristin Christina Bäcksbackan mukaan
väärennettyä arvotaidetta kohtaa korkeintaan kerran vuodessa. Hän toteaa
olevansa erittäin varovainen.
- Suurin osa töistä on ok, mutta rajatapauksissa työn aitous varmistetaan mahdollisimman perusteellisesti. Isompien tekijöiden taiteeseen löytyy yleensä asiantuntija ja arvioita voi pyytää museoiltakin, Bäcksbacka sanoo.
Arvotaiteesta on myös katalogeja, joita tehdään usein näyttelyiden yhteydessä.
Taidevarkauksia melko vähän
Varsinaisia taidevarkauksia tehdään Suomessa melko vähän, arvioi
taiderikoksiin perehtynyt rikosylikonstaapeli Kari Honkanen Helsingin
poliisista. Asuntomurroissa varkaiden matkaan joutuneet arvotaulut on
pääsääntöisesti saatu takaisin.
- Suomessa on nyt kateissa 2 000-3 000 taulua, joista osassa on kyse rihkamasta ja osassa vakuutuspetoksesta, Honkanen sanoo.
Asuntomurtojen lisäksi tauluja varastetaan kesämökeiltä, yleisistä
rakennuksista ja joskus gallerioista. Aiemmin murtomiehille kelpasivat
lähinnä kulta ja raha, mutta nyt he nappaavat mukaansa myös taidetta.
Suomi on toistaiseksi säästynyt Ruotsin kaltaiselta suurvarkaudelta, jossa
Tukholman kansallismuseosta vietiin yksi Rembrandtin ja kaksi
Renoirin maalausta. Keski-Euroopassa taas taiderikolliset ovat
putsanneet erityisesti Bulgariaa ja Romaniaa. Teoksia häviää varsinkin
kirkoista.
Jo 20 vuotta taiderikoksia selvitellyttä Honkasta harmittaa se, miten
kurjasti varkaat käsittelevät tauluja. Esimerkiksi kaikki töölöläiskodista
varastetut 50 taulua löytyivät sullottuna yhteen putkikassiin. Osa
teoksista oli jopa taiteltu ja niitä korjattiin Ateneumissa pitkään.
Taiderikokset paljastuvat yleensä kolmea reittiä pitkin. Joko poliisi saa
vihjeen, taulu herättää huomiota, kun sitä kaupataan tai sen kuva löytyy
varastettua taidetta esittelevästä kirjasesta.
- Vihjeitä tulee paljon. Mitä enemmän aikaa tähän käyttäisi sitä enemmän löytäisi, Honkanen toteaa ja haaveilee taiderikoksiin keskitetystä ryhmästä. Nyt kunkin jutun ympärille kootaan erikseen ihmiset ja heidät on erikseen perehdytettävä.
Schjerfbeckin väärennettyjä töitä myyty viidellä miljoonalla
Poliisi paljasti vastikään väärennetyn arvotaiteen kauppoja. Väärennettyjä
Helene Schjerfbeckin töitä on saatu talteen parikymmentä ja
väärennettyjä Aimo Kanervan töitä 42. Schjerfbeckeillä oli ehditty
tehdä kauppaa yli viidellä miljoonalla markalla.
Schjerfbeckit saatiin talteen viime vuonna. Niitä löytyi sekä Suomesta että
Ruotsista. Teosten jäljille päästiin erään muun jutun esitutkinnan
yhteydessä alkusyksystä.
***
Epäile tauluväärennöstä, jos:
hinta-laatusuhde on vinksallaan.
kymmenien tuhansien markkojen taulua myydään auton peräkontista.
myyjällä on kiire tehdä kauppa, mieluiten ilman kuittia ja käteisellä.
myyjällä on yllättävän suuri määrä saman tekijän arvotauluja.
taulun taakse on liimattu ylimääräistä paperia. Sillä saatetaan
peittää taakse tehty merkintä, että kyse on väärennöksestä.
arvotaulun historiasta ei ole tietoja.
myyjä ei halua antaa taulua asiantuntijalle arvioitavaksi ennen kauppaa.
taideliikkeessä tehty karkea pika-arviointi herättää epäilyn.
Ajassa -sivulle
|