STT-IKK, 19.1.2001

- Väärennökset ovat laadultaan erittäin hyviä, tekniikka on kunnossa ja väärentäjät osaavat käyttää kemiaa hyväkseen, kun tekevät töistä vanhan näköisiä, Bukowski-Hörhammerin toimitusjohtaja Paul Hörhammer sanoo.

Suomalaisia kuvataiteen klassikoita väärennetään Suomen lisäksi ainakin Puolassa, Tanskassa ja Thaimaassa. Tekijät ovat usein samoja.

- Ostajan pitäisi arvata, että jotakin on pielessä, jos 100 000 arvoista teosta tarjotaan 30 000 markalla. Ei kukaan myy arvotaidetta vapaaehtoisesti alihintaan, Hörhammer sanoo.

Väärennettyjä arvotauluja kaupitellaan usein suoraan varakkaille ja vilpittömille taiteen harrastajille. Kaupassa liikkuu vuosittain miljoonia markkoja. Vähemmän arvokkaita väärennöksiä taas kaupataan myyntinäyttelyissä ja kirpputoreilla.

Vilunkikauppaa harjoittavan taidemyyjän ihannetapaus on ostaja, joka haluaa käyttää nk. harmaata rahaa arvotauluun. Tämä ostaja ei tee rikosilmoitusta, vaikka huomaisikin joutuneensa narutetuksi.

Hyväuskoiset ostajat

Hörhammerin mukaan taideväärennöksiä myydään useimmiten pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä taideasiantuntijoita on vaikeampi tavoittaa. Väärennöksiä on vaihdettu jopa hevosiin ja maatiloihin.

Hörhammer antaa usein arvioita teoksista, joita teoksen aitoutta epäilemään ryhtyneet vilpittömät ostajat tuovat hänelle nähtäväksi. Toiset tyypilliset kyselijät ovat niin ikään rehelliset ihmiset, jotka haluaisivat myydä perintönä saamansa yksittäisen teoksen.

"Taidetta mummon vintiltä"

- Epäilysten pitäisi herätä, kun markkinoille ilmaantuu kerralla suuri määrä laatutaidetta. Mummonvinttitarinat ja yllättävät ja suuret löydöt perikunnilta ovat yleisimmät selitykset, rikosylikonstaapeli Kari Honkanen sanoo.

Helsingin poliisin rikostiedustelussa työskentelevää Honkasta ei yllätä se, että taulut kulkeutuvat usein samoille "onnettomille kauppiaille", jotka kerta toisensa jälkeen kertovat tehneensä kauppaa vilpittömässä mielessä.

Sekä poliiseja että taideasiantuntijoita harmittaa se, että väärennettyjä tauluja on vaikea saada pois markkinoilta. Yleensä taulut palautuvat niiden omistajille ja jossain vaiheessa joku myy niitä taas aitoina.

Vähän aikaa sitten poliisin väärennöksiksi merkkaamia arvotauluja ilmaantui jälleen markkinoille uudelle takapaperilla varustettuina

Tieto kulkee taidepiireissä

Helsingin rikospoliisin omaisuusrikosyksikön päällikkö Raimo Matilainen toteaa, että taidealalla toimii suppea piiri ihmisiä. Kun joku heistä kuulee, että liikkeisiin tai välittäjille on näytetty tai kaupattu väärennöstä, he kertovat asiasta muille ja tieto kulkeutuu usein myös poliisille.

Esimerkiksi Pohjanmaalla kopioitiin yökaudet tunnetun taiteilijan töitä. Kopiot kehystettiin ja niitä esiteltiin myyntinäyttelyissä työpaikoilla, mm. opettajainhuoneissa. Tieto kantautui taiteilijan korviin, joka teki rikosilmoituksen.

- Sekä taiteilija että omaiset tuntevat hyvin myynnissä olevat työt ja seuraavat niiden liikkeitä, Matilainen sanoo.

Asiantuntijat varmistavat aitouden

Bulevardiin taidesalongin galleristin Christina Bäcksbackan mukaan väärennettyä arvotaidetta kohtaa korkeintaan kerran vuodessa. Hän toteaa olevansa erittäin varovainen.

- Suurin osa töistä on ok, mutta rajatapauksissa työn aitous varmistetaan mahdollisimman perusteellisesti. Isompien tekijöiden taiteeseen löytyy yleensä asiantuntija ja arvioita voi pyytää museoiltakin, Bäcksbacka sanoo.

Arvotaiteesta on myös katalogeja, joita tehdään usein näyttelyiden yhteydessä.

Taidevarkauksia melko vähän

Varsinaisia taidevarkauksia tehdään Suomessa melko vähän, arvioi taiderikoksiin perehtynyt rikosylikonstaapeli Kari Honkanen Helsingin poliisista. Asuntomurroissa varkaiden matkaan joutuneet arvotaulut on pääsääntöisesti saatu takaisin.

- Suomessa on nyt kateissa 2 000-3 000 taulua, joista osassa on kyse rihkamasta ja osassa vakuutuspetoksesta, Honkanen sanoo.

Asuntomurtojen lisäksi tauluja varastetaan kesämökeiltä, yleisistä rakennuksista ja joskus gallerioista. Aiemmin murtomiehille kelpasivat lähinnä kulta ja raha, mutta nyt he nappaavat mukaansa myös taidetta.

Suomi on toistaiseksi säästynyt Ruotsin kaltaiselta suurvarkaudelta, jossa Tukholman kansallismuseosta vietiin yksi Rembrandtin ja kaksi Renoirin maalausta. Keski-Euroopassa taas taiderikolliset ovat putsanneet erityisesti Bulgariaa ja Romaniaa. Teoksia häviää varsinkin kirkoista.

Jo 20 vuotta taiderikoksia selvitellyttä Honkasta harmittaa se, miten kurjasti varkaat käsittelevät tauluja. Esimerkiksi kaikki töölöläiskodista varastetut 50 taulua löytyivät sullottuna yhteen putkikassiin. Osa teoksista oli jopa taiteltu ja niitä korjattiin Ateneumissa pitkään.

Taiderikokset paljastuvat yleensä kolmea reittiä pitkin. Joko poliisi saa vihjeen, taulu herättää huomiota, kun sitä kaupataan tai sen kuva löytyy varastettua taidetta esittelevästä kirjasesta.

- Vihjeitä tulee paljon. Mitä enemmän aikaa tähän käyttäisi sitä enemmän löytäisi, Honkanen toteaa ja haaveilee taiderikoksiin keskitetystä ryhmästä. Nyt kunkin jutun ympärille kootaan erikseen ihmiset ja heidät on erikseen perehdytettävä.

Schjerfbeckin väärennettyjä töitä myyty viidellä miljoonalla

Poliisi paljasti vastikään väärennetyn arvotaiteen kauppoja. Väärennettyjä Helene Schjerfbeckin töitä on saatu talteen parikymmentä ja väärennettyjä Aimo Kanervan töitä 42. Schjerfbeckeillä oli ehditty tehdä kauppaa yli viidellä miljoonalla markalla.

Schjerfbeckit saatiin talteen viime vuonna. Niitä löytyi sekä Suomesta että Ruotsista. Teosten jäljille päästiin erään muun jutun esitutkinnan yhteydessä alkusyksystä.

Epäile tauluväärennöstä, jos:

taideliikkeessä tehty karkea pika-arviointi herättää epäilyn.

---

Ajassa -sivulle