Liukastumisista vuosittain miljardikustannukset
STT-IA, 19.1.2001
Ulkona tapahtuvat kaatumistapaturmat aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain 2,5 miljardin markan kustannukset. Kulut ovat seurausta sairaanhoidosta, työkyvyttömyydestä ja hyvinvoinnin menetyksestä.
Lähes 70 000 ulkona sattunutta kaatumistapaturmaa vaatii
vuosittain lääkärinhoitoa. Suurin osa kaatumisista tapahtuu
talvisin liukkailla kaduilla ja piha-alueilla. Koska kaatumisia ei
tilastoida liikenneonnettomuuksina, jopa yhdeksän kymmenestä
tapaturmasta jää tilastojen ulkopuolelle.
Talvijalankulun ja -pyöräilyn ongelmia on hiljattain selvitetty
viidessä eri tutkimuksessa, joiden tuloksia esiteltiin tiistaina
Helsingissä. Tutkimusten mukaan onnettomuuksia voidaan
vähentää huomattavasti kevyen liikenteen väylien paremmalla
kunnossapidolla.
Ikääntyvät naiset suurin riskiryhmä
Kaksi kolmesta kaatumisissa loukkaantuneesta on jalankulkijoita
ja loput pyöräilijöitä.
- Talvella liukastuminen on lähes ainoa jalankulkijan
kaatumisturman syy. Kesällä yleisin syy on kompastuminen,
kertoo insinööri Timo Vuoriainen Tieliikelaitoksesta.
Naiset loukkaantuvat kaatuessaan miehiä useammin. Suurin
riskiryhmä ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka loukkaantuvat
kolme kertaa useammin kuin vastaavan ikäiset miehet.
Iäkkäiden vammat ovat myös yleensä vakavampia kuin nuorten.
Monen vanhuksen elämä vaikeutuu kaatumisen jälkeen
huomattavasti.
- Kaatumistapaturman jälkeen kaatumisen pelko rajoittaa myös
vanhuksen sosiaalista elämää. Monet vanhukset eivät uskalla
talvella juuri lähteä ulos, kertoo ikääntyvien ihmisten
tapaturmia tutkinut sairaanhoitaja Sirpa Koukka.
Kunnossapito yhtenäiseksi
Liukastumisen kannalta erityisen hankalia säätilanteita ovat
nollakeli, lämpötilan nopea lasku tai nousu sekä lumisade tai
jäätävä tihku.
Usein valtaosa paikkakunnalla sattuneista liukastumisista
kasautuu muutamalle erityisen hankalalle päivälle. Esimerkiksi
Oulussa vuoden tutkimusjakson aikana 40 prosenttia
kaatumisista tapahtui 12 yksittäisen päivän aikana.
Lääkkeeksi ongelmaan tutkijat ehdottavat mm. ajantasaista
kelitiedottamista, jota on jo käytännössäkin kokeiltu Lahdessa,
Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.
Lisäksi vilkkaimpien kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa
pitäisi yhtenäistää niin, että väylät ovat tasalaatuisia.
Varsinkin kaupungeissa ongelmana on se, että vastuu
jalkakäytävän hoidosta on samassa korttelissa usealla eri
kiinteistöllä.
Tutkijat muistuttavat, että katujen kunnossapitoon käytettävä
rahasumma on vain murto-osa kaatumisten aiheuttamista
kustannuksista.
Tutkimuksia olivat teettämässä mm. Tiehallinto ja sosiaali- ja
terveysministeriö sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän
ja Oulun kaupungit. Projektiin osallistui toistakymmentä tutkijaa
ja eri alojen ammattilaista.
Kotimaa -sivulle
|