 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
NATO-keskustelu leimahti eduskunnassa
Eduskunnassa leimahti keskiviikkona puolilta päivin keskustelu sotilasliitto NATO:n laajentumisesta ja sen vaikutuksista Suomeen.Ulkoministeriön pääluokan yhteydessä alkaneen keskustelun alusti kansanedustaja Mikko Elo (SDP). Hänen mielestään Suomessa viljellään ajatusta, jonka mukaan meillä ollaan ajautumassa NATO-jäsenyyteen. Elo vaati keskustelua mahdollisen NATO-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Jäsenyyden puolesta puhuisi hänen mielestään se, että Suomi saisi turvatakuut, mutta siihen keskustelu on pysähtynytkin. - Mitä Suomelta vaadittaisiin? Oma käsitykseni on, että Suomelta vaadittaisiin lisää puolustusmenoja, selkeästi korkeampaa puolustusmenojen tasoa, ehkä noin kaksinkertaista nykyiseen verrattuna, Elo sanoi. Keskustelun pitäisi Elon mielestä kulkea myös siihen, lisäisikö NATO-jäsenyys vakautta Suomessa ja ympäristössä. Venäjä on hänen mielestään vahvempi kuin ajatellaan. Elo piti tärkeänä, että Suomella olisi oma Venäjän-politiikka, vaikka myös EU:lle kehitetään Venäjän-politiikkaa. Elo viittasi NATO:n laajentumisessa Suomen NATO-suurlähettilääseen Leif Blomqvistiin, jonka mukaan NATO saisi pian toisessa laajentumisvaiheessa seitsemän entistä sosialistimaata jäsenekseen. Jaakko Laakso (vasl) arvosteli Elon näkemystä sillä perusteella, että Yhdysvaltain kongressi ei tue toista laajentumisvaihetta.
Halonen pitää hyvänä avointa NatoaElon kaipuu NATO-keskustelusta sai monta vastausta. Ilkka Kanervan (kok) mielestä Suomessa on tällä hetkellä hyvin selkeä ulkopoliittinen linja, eikä sen muuttamiseen ole tarvetta. Mitään tulevaa mahdollisuutta ei kuitenkaan pidä sulkea ulkopuolelle.Tytti Isohookana-Asunmaan (kesk) mielestä Suomessa ei ajauduta NATO:on, vaan hallituksessa määrätietoisesti valmistaudutaan NATO-jäsenyyteen ennemmin tai myöhemmin. Hän viittasi mm. puolustusministeri Anneli Tainan (kok) lausuntoon, jonka mukaan Suomen ja NATO:n suhde on kuin oltaisiin kihloissa, ja vain avioliittopäivämäärä olisi määräämättä. Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) ei pitänyt NATO:n uutta laajentumiskierrosta kovin läheisen tulevaisuuden asiana. Hän piti kuitenkin tärkeänä, että NATO:n ovet ovat auki. - Uusi NATO muodostunut meidän mielestämme kahdesta osasta: siitä, että siihen liittyvät ne maat, jotka haluavat ja jotka täyttävät edellytykset, ja toisekseen, että NATO avautuu myös ei-jäsenten suhteen, Halonen sanoi. Halosen mielestä suhde ei lähene avioliittoa eikä avoliittoakaan, vaan se on kumppanuutta, jota tehdään samanlaisten intressien tukemiseksi. Eduskunta jatkoi talousarvion ulkoministeriön pääluokkaa koskevaa keskusteluaan alkuiltaan saakka.
Budjettia puitiin myöhään yöhönIllalla eduskunta kävi läpi yleiskeskustelut myös oikeusministeriön, sisäministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen pääluokista. Vähälukuisasti koolla ollut istunto käytiin läpi ilman suurta puheiden paatosta. Äänestyksiä ei illalla tehty.Runsaan tunnin kestäneessä oikeusministeriön pääluokan keskustelussa vaadittiin mm. toimia talous- ja kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi, uusien virkojen perustamista syyttäjävirastoon sekä vankiloiden rakennustöihin myönnettäviä lisämäärärahoja. Sisäasiainministeriön pääluokkaa koskevan yleiskeskustelun aiheena olivat odotetusti aluepolitiikka, kuntien talous ja poliisien määrärahat. Puolustusministeriön pääluokkaa koskeva budjetin yleiskeskustelu käytiin muiden tavoin läpi runsaassa tunnissa. Kansanedustajia huolestuttivat etenkin puolustustarviketeollisuuden määrärahojen vähäisyys, ilmavoimien lentäjäpula sekä leikkaukset, jotka vaikuttavat mm. varuskuntiin ja kertausharjoitusten määrään. Myös illan viides, valtiovarainministeriön pääluokkaa koskeva keskustelu päätettiin vähin puhein jo puolen yhdentoista maissa, jolloin aloitettiin keskustelu opetusministeriön asioista.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE