Johdon palkitsemiseen suositellaan osakeomistusta
Hallitus päätti valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta
Hallitus haluaa pörssinoteerattujen valtionyhtiöiden käyttävän johdon palkitsemisjärjestelmissä ensisijaisesti osakeomistusta. Yhtiöiden olisi uusia kannustejärjestelmiä käyttöön otettaessa samanaikaisesti pyrittävä kehittämään koko yrityksen henkilöstöä motivoivia kannustimia.Nämä suositukset sisältyvät torstaina hyväksyttyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen valtion omistajapolitiikasta. Se linjaa valtion yhtiöomistusta koskevat tavoitteet.
Valtion yhtiöiden edellytetään kilpailevan samoilla ehdoilla kuin muutkin yritykset. Niiden toiminnan tulee olla kannattavaa ja terveellä pohjalla. Valtio odottaa yrityksiltään myös yksityisiin yrityksiin verrattuna kilpailukykyisiä osinkoja.
Uutta päätöksessä ovat palkitsemisjärjestelmien käyttöä koskevat periaatteet. Hallitus täsmensi myös osinkopolitiikkaa, hallintoa, omistuspohjan muutoksia sekä omistajajärjestelyjä koskevia ohjeita.
Uudeksi tavoitteeksi omistusjärjestelyille on asetettu pyrkimys kotimaisen osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllisyyden turvaamiseen.
Valtion omistajaperiaatteita sovelletaan päätöksen mukaan kaikkiin valtion yhtiöihin, jollei asianomaista yhtiötä koskevista säännöksistä, määräyksistä ja toimiluvista muuta johdu.
Päätöstä tulisi hallituksen mukaan soveltaa osakasrakenteen sallimissa puitteissa myös niissä yhtiöissä, joissa valtiolla on merkittävä vähemmistöosakkuus.
Terveellä pohjalla harjoitettava liiketoiminta edellyttää periaatepäätöksen mukaan, että yhtiöt eivät ylläpidä tuotantoyksiköitä tai tuotelinjoja, jotka eivät ajan mittaan muodostu kannattaviksi. Yhtiöiden on toimittava tehokkaasti, kannattavasti ja laajentumismahdollisuudet turvaten.
Periaatepäätös korvaa vuonna 1994 annetun valtionyhtiöiden toimintaa koskevan edellisen periaatepäätöksen. Valtion omistajapolitiikan täsmentäminen on hallituksen mukaan tarpeen yhtiöiden ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten ja EU-jäsenyyden vuoksi.
"Palkitseminen on perusteltua"
Hallituksen mukaan on omistajaohjauksen näkökulmasta perusteltua käyttää johdon sitouttamis- ja kannustejärjestelmiä, jotka parhaiten turvaavat yhtiöiden kilpailukyvyn johdon rekrytoinnissa.
Pörssilistatuissa yhtiöissä sovellettavien sitouttamis- ja kannustejärjestelmien tulee mahdollisuuksien mukaan tähdätä toimivan johdon osakeomistukseen, todetaan ohjeissa.
Palkitsemisjärjestelmien tulee periaatepäätöksen mukaan kannustaa yhtiön johtoa toimenpiteisiin, jotka mahdollisimman tehokkaasti ja pitkäjänteisesti tukevat omistajan edun mukaista yhtiön tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä ja osakkeen arvon nousua.
Kun uusia johdon kannustejärjestelmiä otetaan valtionyhtiöissä käyttöön, on samanaikaisesti pyrittävä kehittämään ja soveltamaan myös koko henkilöstöä motivoivia kannustimia, periaatepäätöksessä todetaan.
Valtaa käytetään yhtiökokouksessa
Periaatepäätös korostaa yhtiön hallituksen roolia valtionyhtiöiden hallinnon kehittämisessä. Hallituksen tulisi koostua yhtiön ulkopuolisista asiantuntijoista, mutta myös yhtiöstä vastuussa olevalla ministeriöllä tulisi päätöksen mukaan olla suora edustus hallituksessa.
Yhtiön tuloksesta ovat vastuussa sen toimiva johto ja hallintoelimet, jotka osakeyhtiölain mukaan vastaavat yhtiön toiminnasta. Päätöksessä todetaan selkeästi, että ne tekevät myös yhtiön toimintaa koskevat päätökset.
Valtio käyttää omistajavaltaansa yhtiökokouksessa. Mikäli ministeriö omistajan edustajana haluaa poikkeuksellisesti tehdä yhtiötä koskevia hallintoelinten kannasta poikkeavia ratkaisuja, nämä päätökset tehdään yhtiökokouksessa, todetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä.
Valtio odottaa yrityksiltä myös kilpailukelpoisia tuottoja. Yhtiökohtaisesti määriteltävän osingon on päätöksen mukaan oltava yhtiön toimialalla vertailukelpoinen.
Osingon tulee olla myös kansainvälisesti riittävän kilpailukykyinen yhtiön arvoa silmällä pitäen. Osinkoja on pyrittävä maksamaan suhteellisen tasaisesti.
Yksityistämisestä päätökset yhtiöittäin
Valtionyhtiöiden yksityistämisen lähtökohtana on, että omistuspohjan muutoksista ja muista omistusjärjestelyistä päätetään yhtiökohtaisesti pyrkien mahdollisimman vakaaseen omistuspohjaan. Valtion edustajia nimetään yhtiön toimielimiin omistusosuutta vastaavassa suhteessa.
Yksityistämisessä osakkeen arvon ja emissiohinnan määrittelyssä ovat päätöksen mukaan lähtökohtana yhtiön substanssi- ja tuottoarvot, joita sovelletaan markkinatilanne ja yhtiön vanhojen omistajien etu huomioon ottaen. Lisäksi hinnasta päätettäessä otetaan huomioon jälkimarkkinat.
Ulkomaisen omistuksen suhteen valtionyhtiöt ovat samassa asemassa kuin muutkin vastaavanlaiset kotimaiset yhtiöt, ellei ulkomaisen omistuksen rajoittamiseen ole erityistä syytä.
Omistusjärjestelyissä tähdätään päätöksen mukaan kotimaisen kilpailun ja osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllisyyden turvaamiseen.
Valtionyhtiön henkilöstölle tai sen muodostamille yhteisöille suunnattavia anteja ja myyntitarjouksia pyritään periaatepäätöksen mukaan järjestämään mahdollisimman monen yleisöannin tai valtion osakkeiden myyntitarjouksien yhteydessä.
Päätöksessä valtionyhtiöt jaetaan yksityistämisen suhteen kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat yhtiöt, jotka jotka aina tulisivat olemaan valtion määräysvallassa. Esimerkkinä mainitaan erityisrahoitusyhtiöt.
Toiseen ryhmään kuuluvat valtiolle strategisesti tärkeät yhtiöt, joissa valtion merkittävä omistus on yleensä perusteltu. Muiden yhtiöiden suhteen valtiolla on lähinnä sijoittajaintressi. Niissä riittää vähemmistöosakkuus tai valtio voi luopua omistuksesta kokonaan.
Päätöksessä ei oteta kantaa siihen, mihin ryhmään eri valtionyhtiöt kuuluvat.
STT-IA
17.9.1999
