Sunnuntain politiikkaa lyhyesti

Enestam: Sotahistoria ei tunne voittoa pelkillä ilmaiskuilla

Washingtoniin kokoontuneet yli 40 maan puolustusministerit eivät Enestamin mukaan käyneet Washingtonissa järjestäytynyttä keskustelua maajoukkojen käytöstä Kosovossa.

Enestam osallistui Washingtonissa euroatlanttisen kumppanuusneuvoston kokoukseen tuoreena puolustusministerinä. Hän tosin toimi tehtävässä myös Ahon hallituksen loppukaudella.

Enestam arvioi, että NATO:n huippukokouksen päätökset eivät ole sellaisia, että suomalainen NATO-keskustelu saisi siitä uutta polttoainetta.Enestam osallistui Washingtonissa työlounaalle muiden puolustusministerien kanssa. Vanhoja tuttuja ei mukana juuri ollut kuin Hans Haekkrup Tanskasta, joka on virkaiältään vanhin NATO-maiden puolustusministeri.

Enestamin mukaan neljässä vuodessa puolustusministerin työkenttä on muuttunut kansainvälisemmäksi kuin hän uskoikaan. Anneli Tainan perintönä Enestamilla on tiedossa ulkomaanmatka joka viikolle.

Ryynänen: Minne jäi perheministeri?

- Hallitus ei myöskään nimennyt erityistä perheministeriä, joka vastaisi perhepolitiikan kokonaisuudesta. Toivottavasti edes perusturvaministerin asialistalla lapsiperheiden kokonaishyvinvoinnin turvaaminen on ykkössijalla, sanoi Ryynänen sunnuntaina Iisalmessa.

Ryynäsen mukaan kasvatus ja vanhemman vastuu on nostettava uuteen arvoon. Vastuun ja turvallisten rajojen määrittäminen lapsille ja nuorille on entistä tärkeämpää.

- Tasapainon löytäminen kasvatustyössä niin kouluissa, vapaa-ajalla kuin kotona vaatii nyt uutta yhteisöllisyyttä ja välittämistä. Vanhemmuutta ja kasvattajaa kotona ja koulussa on tuettava. Yhteiskunnan on suunnattava voimavaroja perhe- ja kasvatusneuvolatyöhön. Lapsille ja nuorille on oltava tarjolla myös psykiatrista apua, Ryynänen sanoi.

SDP:n naisliitto tukee Halosta presidentiksi

Viimeistään torstaina aamulla pitäisi olla selvää, pyrkiikö Martti Ahtisaari vielä toiselle kaudelle. Silloin selviää järjestetäänkö SDP:ssä esivaali, ja millä ehdokkailla.

Esivaali järjestetään, jos ehdokkaiksi suostuneita on enemmän kuin yksi. Suostumukset kysytään vasta sen jälkeen, kun ehdokasasettelu päättyy keskiviikkoaamuna.

Ahtisaaren ja Halosen lisäksi esillä ovat olleet EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman, EU-komissaari Erkki Liikanen, puolueen entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa sekä viimeksi lauantaina ilmoittautunut entinen puoluejohtaja, EU-parlamentaarikko Pertti Paasio.

Sosialidemokraattiset naiset päättivät liittokokouksessaan myös tukea kansanedustaja Liisa Jaakonsaarta puolueen puheenjohtajistoon.

Demarinaiset vaativat sotatoimien lopettamista

Naisliitto ilmaisi julkilausumassaan syvän huolensa sotatoimien laajenemisesta entisen Jugoslavian alueella.
- Kosovon albaanipakolaisten kohtalo on humanitäärinen katastrofi, jollaista Eurooppa ei ole kokenut puoleen vuosisataan.

Kokous vaati, että humanitäärisessa avussa otetaan huomioon pakolaisnaisten tarpeet. Raiskausten tai muun seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuneille naisille on annettava välitöntä apua, naisliitto totesi.

Kalliomäki perää selkeämpää viestiä turvallisuuspolitiikasta

Kalliomäen mielestä hallituksen taipumus väistellä kysymystä pikemminkin lisää kuin vähentää kysymysten tulvaa sekä jättää jatkokäsittelyn lehtien pääkirjoittajille ja kolumnisteille.

- Tämä käsittely "ilman johdantoa" on jo hyvässä vauhdissa ja on hallituksen onni, että muun muassa valtakunnan päälehti ja sen pääkolumnisti arvioivat uusimuotoista kirjausta odotetulla tavalla. Siitä on yhteys EU:n ja sen puolustusulottuvuuden kehitysnäkymiin ja oman maamme aktiiviseen rooliin osana kansainvälistä yhteisöä, Kalliomäki sanoi Tuusulassa.

Itse muotoilussa Kalliomäki ei näe vikaa. Uskottava puolustuskyky vastaa määritteenä itsenäistä puolustusta paremmin ennakoitavissa olevaan kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen, hän arvelee.

Lisävalaistusta kehitysnäkymiin Kalliomäki odottaa NATO:n huippukokouksesta Washingtonissa.

- Hallituksen voi vaatia tulevan ulos kuorestaan viimeistään siinä vaiheessa, kun se lähestyy eduskuntaa asiasisällöillä, jotka mahdollistavat laajemman ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun.

Söderman ihmettelee Hämäläisen eläkettä

Söderman tarkasteli Hämäläisen eläkeasiaa sunnuntaina Aamulehden haastattelussa. Södermania on ehdotettu sosiaalidemokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.

- Ihmettelen, että miten ihminen, joka saa EU:n pääpankilta korkeaa palkkaa voi samalla nostaa eläkettä järjestelmän sivukonttorista Suomen Pankista.

Oikeusasiamies arvioi, että Hämäläistä ei olisi valittu, tuskin edes esitetty EKP:n johtajaksi, jos hän olisi kertonut eläkkeestään ennen valintaa.

- Minusta olisi kunnioitettavaa, jos hän pyytäisi päätöksen perumista ja palauttaisi nostamansa eläkkeet. Ihmisen pitäisi yli 100 000 markan kuukausipalkalla tulla toimeen ulkomaillakin hakematta salaa ennenaikaista eläkettä, Söderman sanoo.

Asuntostrategiaa valmistellaan

Strategiaan halutaan toimenpide-ehdotukset vuokra- ja asumisoikeusasumisen tuotannon turvaamiseksi, tukiehtojen ja rahoitus- sekä takausmuotojen kehittämiseksi ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi asuntopoliittisin keinoin.

Selvitysmiehen ehdotuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, lukuunottamatta niitä osia jotka koskevat ensi vuoden budjettia.

Hirvi: Tiede avuksi ammattikorkeakouluissa?

Hirven mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen roolijako on ehkä liiaksi perustunut siihen, millä alueilla kummallakin on lupa toimia. Yliopistot ovat pitäneet tutkimusta luovuttamattomana oikeutenaan, ammattikorkeakoulut puolestaan ovat kyselleet perustutkimusvarojen perään.

Tärkeämpää saattaisi olla pohtia tieteellisen ja ammatillisen toiminnan suhdetta.
- Voisi ajatella, että ammattikorkeakouluissa tavoitteena on ammatillisen toiminnan tason kohottaminen omaksumalla tieteellisen työskentelyn keinoja, sanoi Hirvi Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton seminaarissa.

Näin ammattikorkeakoulut eivät kouluttaisi pelkästään toimeenpanevia työntekijöitä, vaan oman ammattinsa kehittäjiä.

- Haasteena tällöin on varmastikin tutkimus- ja kehittämistyön valmiuksien ja taitojen tason merkittävä kohottaminen, katsoo Hirvi. Ammattikorkeakouluista ei silti pidä kehittää yliopistoja eikä päinvastoin, kuten nyt välillä tuntuu käyvän, huolehti Hirvi.

Hän luonnehtii koulutuspoliittiseksi kauhuskenaarioksi sitä, että Suomessa olisi 50 korkeakoulua erillisten ammattikorkeiden ja yliopistojen sijasta.
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tarvitaan pesäero, hajurako ja oikeassa paikassa yhteistyötä, kansliapäällikkö kiteytti.

Koonnut: IA
25.4.1999