Xanana Gusmao (53-vuotias) (kuvassa):

Jose Alexandre Gusmao sai Itä-Timorin vastarintaliikkeen johtoonsa 1978, kun Indonesian turvallisuusjoukot surmasivat liikkeen edellisen johtajan Nicolau Lobaton. Hän oli tuolloin 32-vuotias.

Gusmao vangittiin vuonna 1992 ja hänet tuomittiin alunperin elinkautiseksi valtion vastaisesta vehkeilystä ja aseiden laittomasta hallussapidosta. Indonesian edellinen presidentti Suharto muutti rangaistuksen kuitenkin 20 vuodeksi vankeutta.

Voimakkaan kansainvälisen painotuksen vuoksi Indonesian hallitus joutui siirtämään Gusmaon viime helmikuussa kotiarestiin ja lopulta 7. syyskuuta hänet vapautettiin lopullisesti.

Gusmaoa pidetään Itä-Timorin todennäköisimpänä presidenttinä ja hän on jo alkanut valmistella hallituksensa kokoonpanoa.

B.J. Habibie (68):

Habibie valittiin viime vuonna maan pitkäaikaisen presidentin Suharton seuraajaksi, kun tämä joutui suurmielenosoitusten seurauksena eroamaan tehtävästä.

Habibie lupasi tammikuussa Itä-Timorille itsenäisyyden, jos itätimorilaiset torjuvat heille tarjotun autonomiaehdotuksen kansanäänestyksessä. Habibie joutui päätöksensä seurauksena törmäyskurssille vaikutusvaltaisen armeijan kanssa.

Itsenäisyyden kannattajien saatua murskavoiton äänestyksessä, väkivaltaisuudet Itä-Timorissa kiihtyivät. Habibie joutui lopulta taipumaan ja päästämään kansainvälisen rauhanturvajoukon rauhoittamaan tilannetta.

Selkkaus saattoi samalla merkitä loppua Habibien uralle, sillä hänen Golkar-puolueensa on uhannut hylätä hänen presidenttiehdokkuutensa marraskuun vaaleissa.

Wiranto (52):

Habibien tavoin asevoimien komentajan, kenraali Wiranton nousun uskotaan johtuneen hänen läheisistä suhteistaan presidentti Suhartoon.

Hänet nimitettiin Suharton adjutantiksi 1989 ja hän pysyi vanhenevan presidentin rinnalla vuoteen 1993 asti. Lojaali palvelu sai palkkionsa 1998, kun Suharto nimitti Wiranton asevoimien komentajaksi.

Wiranton nimi on noussut presidentinvaalin huhupörssissä korkealle, vaikka hän on itse kiistänyt olevansa käytettävissä Golkar-puolueen ehdokkaana. Indonesiassa on määrä valita uusi presidentti marraskuussa.

Carlos Felipe Ximenes Belo (51):

Ihmisoikeuksien uupumattomana puolustajana tunnettu Belo on ponnistellut taukoamatta saadakseen Itä-Timorin taistelevat osapuolet yhteen neuvottelemaan rauhanomaisesta ratkaisusta.

Belo nimitettiin Dilin piispaksi 1983, mutta häntä pidettiin alussa kovin vaatimattomana valintana ja kaikki Itä-Timorin papit boikotoivat hänen piispaksi vihkimistilaisuuttaan.

Belo jatkoi kuitenkin yhä ihmisoikeustaisteluaan ja ryhtyi julkaisemaan listaa julmimmista rikoksista. Hänen työnsä toi hänelle Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1996 yhdessä itsenäisyystaistelija Jose Ramos-Hortan kanssa.

Jose Ramos-Horta (50):

Ramos-Horta oli jo nuoresta pitäen kiinnostunut itsenäisyystaistelusta. Hän pakeni Itä-Timorista vain kolme päivää ennen kuin Indonesia miehitti sen vuonna 1975.

Sen jälkeen hän on ollut äänekkäin itsenäisyyden puolustaja kulkien ympäri maailmaa puhumassa Itä-Timorin puolesta. Hän on myös Fretilinin edustaja YK:ssa.

Ramos-Horta osallistui Indonesian ja Portugalin välisiin neuvotteluihin Itä-Timorin tulevaisuudesta. Hän sai yhdessä piispa Belon kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1996.

STT-IA
24.9.1999

Takaisin juttuun