Unkarilaiskenraali avaa ovia siviilimaailmaan

Hävittäjät nousseet pääosaan Unkarin NATO-keskustelussa



Unkarissa ei ryhdytty ensimmäiseksi kauhistelemaan kuluja, kun maassa tehtiin päätös NATO:on liittymisestä. Asia ratkaistiin kansanäänestyksessä, jossa 85 prosenttia äänesti puolesta, 15 prosenttia vastaan ja yli puolet jätti äänestämättä.


Keskustelun avasi Unkarin ilmavoimat, joka haluaa eroon venäläisistä Migeistä päästäkseen lentämään muiden NATO-kumppaneidensa tavoin länsivalmisteisilla koneilla.

Unkarin porvarihallitus ei toistaiseksi ole taipunut sen enempää unkarilaislentäjien kuin länsivalmistajienkaan tahtoon, vaan neuvottelee saksalaisen Daimler-Chrysler Aerospace -yhtiön (DASA) kanssa Mig 29 -hävittäjien modernisoinnista.

Hävittäjät sekä hävittäjistä inttäminen ovat tuottaneet sekä surua että iloa unkarilaisille. Lentäjiä on kuollut onnettomuuksissa, joissa ainakin osasyynä on ollut liian vähistä lentotunneista johtunut kokemattomuus.

Unkarilaista viljavuorta on yritetty vaihtaa amerikkalaisiin, eurooppalaisiin ja jopa venäläisiin uusiin koneisiin.

Hävittäjähankintoja vastustavat tahot ovat samanaikaisesti irvaillen kysyneet, mihin Unkarin hävittäjillä on tarkoitus lentää, kun jo nousukiidossa koneet ovat NATO:n ulkopuolella. Unkarilla ei ole yhteistä rajaa yhdenkään NATO-maan kanssa.

Kenraali tapaa pormestarin

Lähellä Slovakian rajaa Budapestista luoteeseen sijaitsevan Tatan varuskunnan komentaja, kenraalimajuri Tibor Nagy saapuu haastatteluun Tatan pormestarin toimistosta.

Nagylla on yllään näyttävä sotilaspuku, jossa hän sanoo tuntevansa olonsa epämukavaksi. Myöhemmin hän vaihtaa päälleen mukavan maastoasun.

- Poliitikot ovat päättäneet, että meidän on pyrittävä yhteistyöhön siviilien kanssa. Avautumalla turvaamme itsellemme reservit ja toivottavasti myös elinolosuhteet yhteiskunnassa, kenraalimajuri Nagy sanoo.

Nagy myöntää, että ajattelutavan muutos on ollut vaikeaa sekä suhteessa siviileihin että strategian vaihdokseen. Kielitaitokin on jokapäiväinen ongelma.

- Muutama vuosi sitten upseereistamme vain kolme puhui englantia ja vielä kaksi vuotta sitten minun haastatteluuni olisi tarvittu tulkki, Nagy sanoo.

Tällä hetkellä Tatan varuskunnan 129 upseerista puolet osaa jonkintasoista englantia. Kenraalimajuri Nagy itse oli vuoden koulutuksessa Yhdysvalloissa, jossa hän opiskeli sekä englantia että johtamista.

Värvätyn palkka alle keskiansion

Unkarilaiset varuskunnat ovat NATO:n strategiassa keskeisellä sijalla itäisessä Keski-Euroopassa. Tatan moottoroitu prikaati on yksi tärkeimmistä nopean toiminnan yksiköistä Unkarissa. Varuskunnan vahvuus on 2 000 miestä, joista puolet on varusmiehiä.

Unkarin asevoimissa on käynnissä sama prosessi kuin Tshekissä ja Puolassakin. Tavoitteena on, että vuoteen 2003 mennessä armeijan vahvuudesta 2/3 on palkattuja sotilaita ja 1/3 asevelvollisia.

Asevelvollisuusaika on Unkarissa yhdeksän kuukautta, mutta sen lyhentämisestä kuuteen kuukauteen keskustellaan.
- Puolessa vuodessa ei pystytä kouluttamaan kuin kiväärimiehiä, sanoo kenraalimajuri Tibor Nagy.

Unkarin armeija värvää aktiivisesti palkkasotilaita, joiden peruspalkka on 28 000 forinttia (700 mk). Se on alle puolet tilastollisesta keskiansiosta.

Parhaimmillaankin 2-3 vuoden sopimuksen tehnyt sotilas voi ansaita vain 40 000 forinttia (1 000 mk). Huonon palkkauksen ja sosiaalisten olojen kehnouden vuoksi Unkarin armeijalla on vaikeuksia saada riveihinsä miehiä.

Erityisen hyvin ongelma tunnetaan Tatassa, joka sijaitsee työvoimapulasta kärsivien teollisuusalueiden läheisyydessä. Esimerkiksi Nokia rakentaa uuden matkapuhelintehtaansa Tatasta runsaan 10 kilometrin päässä olevaan Komaromiin.

Ihmiset aseita tärkeämpiä

Hävittäjäkeskustelu on peittänyt alleen rajun muutosprosessin, jonka kourissa myös Unkarin asevoimat on viime vuodet kamppaillut.

Asevoimien vahvuutta on supistettu 150 000:sta nykyiseen runsaaseen 50 000:een. Kantahenkilöstön eläkkeelle siirtäminen on kyetty hoitamaan hiljaisesti, eivätkä NATO:on liittymisen kustannuksetkaan ole kuohuttaneet tunteita.

Puolustusbudjetti kasvaa 0,1 prosenttia vuodessa ja on tänä vuonna 3,9 miljardia markkaa.

Unkarilaisia on rauhoiteltu myös laskelmilla, joiden mukaan sotilasmenot miestä kohden Unkarissa ovat toistaiseksi vain viidesosa siitä mitä puolueettomassa Itävallassa ja vajaa kolmannes NATO-maa Kreikan kuluista sotilasta kohden.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan teknisen kaluston uusiminen on sujunut Unkarissa NATO:n toiveiden mukaisesti. Unkari on uudistanut mm. tutka- ja ilmatorjuntajärjestelmäänsä länsilaittein ja hankkinut lisää panssarivaunuja Valko-Venäjältä.

- Ymmärrämme, ettemme voi hankkia kaikkein hienoimpia välineitä, mutta kykenemme kouluttamaan ihmiset samalle tasolle NATO:n kanssa. Ihmiset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin aseet, sanoo kenraalimajuri Tibor Nagy.

STT-IA
5.3.1999


ULKOMAAT -SIVULLE