Komissio haluaa kieltää testaamattoman naudanlihan myynnin
EU-komissio haluaa kieltää kaikkien yli 30 kuukauden ikäisten nautojen käytön ravinnoksi, ellei niitä ole testattu hullun lehmän taudin varalta.
Komissio esitti keskiviikkona uusia, entistä tiukempia toimia hullun lehmän eli BSE-tautia vastaan. Komission mielestä kuluttajien luottamusta naudanlihaan ei saada muuten palautettua.
Liha-luujauhon käytön eläinten rehuna komissio haluaa kieltää kokonaan kuuden kuukauden ajaksi. Sinä aikana selvitetään, onko jäsenmaiden valvontajärjestelmä kyllin tiukka. Terveyskomissaari David Byrnen mukaan kaikki viittaa siihen, ettei se ole, ainakaan kaikissa jäsenmaissa.
Hän uumoili, että kielto jää pysyväksi.
- Paras tapa varmistaa, ettei liha-luujauhoa syötetä naudoille, on poistaa se markkinoilta kokonaan, Byrne sanoi.
Nautojen koko ruuansulatusjärjestelmä olisi komission mielestä määriteltävä riskimateriaaliksi ja tuhottava. Nyt riskimateriaaliin kuuluvat muun muassa selkäydin, aivot, silmät ja haima. Nämä osat on syyskuun alusta pitänyt merkitä, erottaa ja tuhota kaikissa teurastamoissa.
Uusia ehdotuksia käsitellään ensi maanantaina ylimääräisessä maatalousministerikokouksessa Brysselissä. Päätökset tehdään määräenemmistöllä; Suomi ja muut taudin välttäneet maat eivät pysty estämään päätöksiä, jos muut maat niitä haluavat.
Saksa ja Espanja säikyttivät
Maatalouskomissaari Franz Fischler ilmoitti komission ehdottavan, että testaamattomat eläimet tuhotaan, koska niiden varastoiminen ei hänen mukaansa olisi kannattavaa.
EU maksaa tuottajille korvauksena 70 prosenttia naudan arvosta, loput 30 prosenttia pitää saada jäsenmaan valtion kassasta.
Tämä sääntö on ollut voimassa Britanniassa vuodesta 1996, jossa kaikki yli 30-kuukautiset naudat tuhotaan, hullun lehmän taudin kitkemiseksi. Hullun lehmän tauti itää hitaasti, eikä sitä ole koskaan tavattu alle 36 kuukauden ikäisissä eläimissä.
- Arvioimme, että tuhoaminen tulee maksamaan noin 140 miljoonaa euroa sataatuhatta lihatonnia kohti, Fischler sanoi.
Mieliala on komissiossa kääntynyt tiukempaan suuntaan, kun myös Saksassa ja Espanjassa tavattiin ensimmäiset kotimaassa syntyneet hullun lehmän tautiin sairastuneet naudat. Saksassa lihan kysyntä on eräillä tukkumarkkinoilla laskenut 40 prosenttia, Fischler totesi.
- Häiriöt markkinoilla ovat nyt vakavammat kuin vuonna 1996, Fischler sanoi.
Hullun lehmän tauti puhkesi kriisiksi viimeksi Britanniassa vuonna 1996, kun paljastui, että se voi tarttua ihmisiin. Britanniassa on tapauksia paljastunut moninkertaisesti enemmän kuin kaikissa muissa EU-maissa yhteensä.
Suomelle hankalaa
Jo viime maanantain ja tiistain maatalousministerikokouksessa keskusteltiin testaamisesta ja lihaluujauhon kiellosta.
Suomen Kalevi Hemilä (sit.) vastusti tiukkaa testausohjelmaa, koska Suomessa ei uskota löytyvän BSE-tautia eikä laajoja testejä pidetä tarpeellisena. Suomi vastusti ehdotusta, että liha-luujauho kiellettäisiin myös sikojen ja kanojen ravinnossa. Tätä ajoi voimakkaimmin uuden kriisin keskipisteeseen joutunut Ranska.
Lihaluujauhon korvaaminen kasvisperäisellä rehulla vaatii Fischlerin mukaan 1,5 miljoonan tonnin tuontia kuuden kuukauden aikana. Lihaluujauho, jota ei voida käyttää rehuksi voidaan Fischlerin mukaan hyödyntää sementtitehtaissa.
"Epätodennäköistä, ei poissuljettua"
Eläinlääketieteellinen komitea päätti ministerien kokouksen jälkeen viime viikolla, että kaikki riskiryhmään kuuluvat yli 30 kuukautta vanhat naudat testataan ensi vuoden alusta lähtien.
Ensi vuoden heinäkuusta testausohjelma päätettiin laajentaa kaikkiin eläimiin. Suomi ja Ruotsi toivoivat, että ne voisivat välttyä kaikkien eläinten testaamiselta, jos riskieläinten testit eivät paljasta yhtään tapausta.
Suomi, Ruotsi ja Itävalta on tieteellisen komitean arviossa määritelty maiksi, joissa hullun lehmän taudin esiintyminen on "epätodennäköistä, mutta ei poissuljettua". Italiassa ja Kreikassa tautia ei ole vielä tavattu, mutta sitä todennäköisesti esiintyy - kaikissa muissa EU-maissa on jo löytynyt hullun lehmän tautia.
* * *
Hullun lehmän tauti
heiluttaa taas EU:ta
- Hullun lehmän eli BSE-tauti tavattiin
ensimmäisen kerran Britanniassa 1986. Se on
aivot tuhoava tauti, johon ei ole parannuskeinoa.
Taudin oletetaan leviävän rehun kautta. Kun
sairas nauta valmistetaan rehussa käytettäväksi
lihaluujauhoksi, siirtyvät tautia levittävät prionit
uusiin eläimiin. Lihaluujauhon käyttö
märehtijöiden rehuna kiellettiin 1994.
Vuonna 1996 ilmeni, että hullun lehmän tauti voi
olla yhteydessä ihmisten Creutzfeldt-Jakobin
tautiin. Brittiläinen naudanliha asetettiin
vientikieltoon, joka purettiin vasta kun brittiläinen
valvontajärjestelmä arvioitiin pitäväksi.
Creutzfeldt-Jakobin taudin uuteen tyyppiin on
tähän asti kuollut 89 ihmistä EU-maissa, näistä yli
80 Britanniassa.
Hullun lehmän taudin ei ole osoitettu leviävän
kokolihan eikä maidon kautta. Prioneja on
eläinten keskushermostossa, esimerkiksi
selkäytimessä ja aivoissa. Näitä on voitu ennen
kieltoa käyttää esimerkiksi jauhelihassa ja
makkaroissa.
BSE-tauti on iskenyt pahiten Britanniassa, jossa
on yhteensä todettu lähes 200 000 tapausta.
Tänä vuonna niitä on löytynyt 1 136. Ranskassa
on tänä vuonna tavattu tehostetun
testausohjelman aikana 99 sairasta nautaa, mikä
sai ranskalaisviranomaiset kieltämään
lihaluujauhon käytön kokonaan.
Hullun lehmän tauti voidaan varmuudella todeta
eläimistä vasta kun ne on teurastettu. Testeissä
otetaan näyte eläinten aivoista.
EU-maista Italia, Espanja, Hollanti, Kreikka ja
Itävalta ovat asettaneet ranskalaisen naudanlihan
ja elävät eläimet joko täydelliseen tai osittaiseen
tuontikieltoon. Monet EU:n ulkopuoliset maat ovat
myös määränneet tuontikiellon.
Lihaluujauhon korvaaminen kasvisproteiinilla
eläinrehussa vaatii lisää tuontia EU:n
ulkopuolelta, sillä EU:n oma soijatuotanto ei riitä
kattamaan kysyntää. Suuri osa markkinoilla
tarjolla olevasta soijasta on geenimuunneltua.
STT-IA
1.12.2000
Ulkomaat -sivulle
|